Huomenta Suomessa vierailleet asiantuntijat ovat jokseenkin eri mieltä siitä, kuinka paljon valinnanvapautta musliminaisilla on pukeutumisen suhteen.
Kurdiaktivisti Rojin Birzoi ja Suomen Muslimifoorumin asiantuntija Khadra Sugulle suhtautuvat kriittisesti sisäministeri Mari Rantasen (ps.) esittämään huntukieltoon.
Rantasen esittämä kielto kohdistuisi joidenkin muslimien käyttämiin, kasvot osittain tai kokonaan peittäviin burka- ja niqabhuiveihin.
Rantanen kertoi keskiviikkona, että selvitys niin sanotusta huntukiellosta valmistuu lähipäivinä.
Sisäministeri Rantanen on perustellut huntukieltoa esimerkiksi turvallisuudella. Tällaiset perustelut ovat yleisiä monissa Euroopan maissa, joissa vastaavia kieltoja on voimassa.
Aktivisti Rojin Birzoi ymmärtää kasvot peittävien huivien käytön kieltämisen julkisilla paikoilla turvallisuussyistä, vaikkakin ihmisten pukeutumiseen puuttuminen on hänen mielestään ongelmallista.
Birzoin mielestä huntukielto on pohjimmiltaan poliitikkojen populistinen harhautusliike, jolla halutaan huomiota pois esimerkiksi hallituksen tekemistä leikkauksista.
– Tarkoitusperät eivät ole jalot. Siinä enemmänkin käytetään musliminaisia poliittisen agendan pelinappuloina, Birzoi sanoo MTV Uutisille.
Lue lisää: Petteri Orpo painaa jarrua huntukiellolle – "Vain siinä tapauksessa, että kaikki hyväksyvät"
2:17
Valinnanvapautta vai painostuksen seuraus?
Muslimifoorumin asiantuntija Khadra Sugulle pitää huntukieltoa ylimitoitettuna poliittisena toimena.
Esimerkiksi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ja sosiaaliturvaministeri Sanna Grahn-Laasonen (kok.) ovat painottaneet haluavansa huntukiellon ensisijaisesti kouluihin.
Sugullen mielestä asiassa pitäisi kuulla myös lapsia.
– Lasta ymmärretään, jos hän haluaa seurata vanhempiaan muissa asioissa. Jos pikkulapsi kokeilee huivia kokeilunhalusta, kiinnostuksesta ja innostuksesta, se ei tarkoita, että kyseessä on pakko tai velvoite, Sugulle sanoo.
Birzoi suhtautuu epäilevästi siihen, kuinka suuri valinnanvapaus musliminaisilla todellisuudessa on huivin käytön suhteen.
Birzoi muistuttaa, että vaikka osa naisista käyttää huivia omasta tahdostaan, osa kokee voimakasta painostusta siihen. Hän kaipaisi enemmän yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten tällaista painostusta kokevia naisia voitaisiin tukea.
– Jos lapsi opetetaan päiväkoti-ikäisestä asti pukeutumaan huiviin, se ei ole enää valinnanvapautta. Silloin lapsi kasvatetaan huivin käyttöön, ja hän sisäistää siveyssääntöjä ja sen, millainen "hyvän tytön" kuuluisi olla, Birzoi sanoo.
Vaikka huivin käyttöä voidaan pitää uskonnonvapauskysymyksenä, Birzoin mukaan uskonnonvapaus ei kuitenkaan saisi mennä lasten oikeuksien ja ihmisoikeuksien edelle.
– Se ei ole valinnanvapautta, jos se tapahtuu hengellisen ja sosiaalisen painostuksen alla.
Birzoi ja Sugulle ovat samaa mieltä siitä, että huntukieltoa koskevassa julkisessa keskustelussa tapahtuu runsaasti yleistämistä.
Viime kädessä on mahdotonta tietää, mistä syistä yksittäinen ihminen käyttää tai ei käytä huivia.
– Pelkällä kysymykselläkään et saa valmiita vastauksia. Ei kukaan ihminen, joka kokee alistamista ja kontrollointia, tule kertomaan heti, kun kysyt "alistetaanko sinua", Birzoi sanoo.
Katso koko Huomenta Suomen keskustelu videolta!
11:13
Lue lisää: Vankeutta, sosiaalitukien menetys ja sakkoja: Useat Euroopan maat kieltävät kasvojen peittämisen
Sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasonen: Burkat ja niqabit eivät sovi kouluihin
Uutista oikaistu 29.8. kello 13.00: Korjattu otsikkoa. Otsikossa viitattiin aiemmin virheellisesti musliminaisiin. Todellisuudessa vain toinen tässä artikkelissa esiintyvistä haastateltavista on muslimi.