Rinnat paljaana saunoneet tissiaktivistit poistettiin yleisestä saunasta – saako nainen olla julkisella paikalla ilman paitaa?
Feministinen aktivistiryhmä pyrkii tekemään kaikkien nänneistä tasa-arvoisia. Kuvassa Meri-Maija Näykki, joka osallistui viime vuonna Tampereen tissiflashmobiin.Cunt Culth / Heikki Järvinen
Julkaistu 10.07.2021 07:29
Salla Laurila
Feministinen aktivismiryhmä Culth Cunt järjestää jälleen tänä lauantaina tissiflashmobin. Julkisissa saunoissa ja uimarannalla yläosattomana kulkeville naisille on annettu lähtöpasseja ja jopa soitettu poliisit, mutta onko siveyslakiin vetoaminen enää nykypäivää?
Tapahtuma järjestetään nyt Turussa, Kuopiossa ja Joensuussa ja seuraavalla usealla muulla paikkakunnalla, kuten Helsingissä ja Tampereella.
– Tapahtuman pitkäaikainen tavoite on tehdä kaikkien nänneistä neutraali, jotta se ei aiheuttaisi shokeeraavia reaktioita, Säde Vallarén, yksi aktivistiryhmän jäsenistä kertoo.
Hänen mukaansa tapahtuman tarkoituksena on myös tarjota tukea heille, jotka haluaisivat olla rannalla yläosattomissa, mutta eivät yksin uskalla niin tehdä.
– Tavallaan se on koko tissikesän 2021 huipentuma.
Saunassa vaadittiin yläosaa vain naisilta
Eri sukupuolten yhtäläinen oikeus olla julkisella paikalla ilman yläosaa nousi jälleen julkiseen keskusteluun alkukesästä, kun Vallarén yhdessä kahden muun aktivistiryhmään kuuluvan naisen kanssa kävi Tampereella Rauhanniemen saunassa ja heitä vaadittiin poistumaan yläosattomuuden vuoksi.
Asiaa selitettiin heille tuolloin sillä, että asiakkaiden on käytettävä uima-asua saunaan mennessään ja että naisilla sen vaaditaan olevan rinnat peittävä. Tätä puolestaan perusteltiin "siveysnormeilla" sekä sillä, että ravintolakin saa valita asiakkaansa tai vaatia asiakkailta tiettyä pukeutumistapaa.
Culth Cunt ei selityksiä kuitenkaan ole niellyt purematta, vaan he ovat pyrkineet selvittämään kohtelun oikeudenmukaisuutta.
– Selvitimme Tampereen kaupungilta, saako heidän uimarannoillaan nainen olla ilman yläosaa. Heidän vastauksensa oli, että kyllä saa. Samaan aikaan uimarannan yhteydessä oleva sauna vaatii, että sinne astuessa naiset pukevat ylleen lisää vaatetta. Sehän on täysin naurettavaa.
Vallarénin mukaan kaupungin kannanotto yläosattomuuteen oli jo yksi erävoitto. Nyt he ovat ottaneet asian esille tasa-arvovaltuutetun ja yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa.
– Uskoisin, että tasa-arvo- tai yhdenvertaisuusvaltuutetulla olisi hyvä kannanoton paikka. Tällä hetkellä rannalle tai saunaan meno yläosattomissa voi tuntua jännittävältä, koska yläosattomissa oleva saattaa pelätä, että heidät poistetaan paikalta. Kannanotto antaisi rohkeutta toimia, kuten haluaa.
Yläosattomalle naiselle soitettiin poliisit
Naisten yläosattomuuteen julkisella paikalla on todella puututtu viime vuosien aikana. Yksi tapausesimerkki on vuodelta 2018, kun hyvinkääläisnaisen yläosattomuuteen puututtiin soittamalla uimarannalle poliisit.
Video: Tissiflashmob järjestettiin ensimmäisen kerran 2019. Näin Sandra Marins ja Säde Vallarén kertoivat tapahtuman taustoista tuolloin MTV Uutiset Livessä. Haastattelussa myös Hanna Tamminen, jonka poliisit poistivat uimarannalta hänen yläosattomuutensa takia. (Juttu jatkuu videon alla.)
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Voidaanko muiden kuin miesten yläosattomuutta sitten pitää jopa rikollisena?
Turun yliopiston oikeustieteen apulaisprofessorin Tatu Hyttisen mukaan ilman yläosaa julkisella paikalla olemisessa saattaisi jossain tapauksessa olla kyse sukupuolisiveellisyyden julkisesta loukkaamisesta, mutta lain tulkinta ei ole yksiselitteistä.
– Rikoksen tunnusmerkistö tarkoittaa käytännössä, että joissain tilanteissa teko voisi olla sukupuolisiveellisyyttä loukkaava, jos se aiheuttaa pahennusta, mutta tätä tekoa ei itsessään ole määritelty laissa ja on hyvin kontekstisidonnaista.
Laissa pahennuksen aiheuttaminen on kriteeri siveellisyyden loukkaamiselle.
Erilaisille ihmisille erilaiset säännöt?
Hyttinen kokee, että vaikka laki on vain vajaa 25 vuotta vanha, se on jo nyt vanhentunut. Hän uskoo, ettei tänä päivänä samanlaista lakia säädettäisi. Lakia muokattiin edellisen kerran viime vuosituhannen lopulla.
– Käytännössä voimassa oleva laki, joka säädettiin 90-luvulla, tehtiin, jotta voitaisiin puuttua esimerkiksi itsensäpaljastajiin, julkisella paikalla tapahtuviin seksuaalitekoihin tai viuhahtelijoihin. Lainsäätäjän tahto tuskin on ollut rankaista naisia, jotka paljastavat rintansa.
Rikoksen täyttymisen arviointiin voi myös vaikuttaa se, onko henkilön oma toiminta tilanteessa provokatiivista.
– Jotta kyse voisi olla rikoksesta, teon täytyy olla yleistä pahennusta aiheuttava. Se ei tarkoita, että sen tulisi aiheuttaa useassa ihmisessä pahennusta. Teon paheksuttavuuden arvioi objektiivinen tuomioistuin.
Hyttisen mukaan yläosattomuus on yhdenvertaisuuden näkökulmasta kiinnostava asia. Suomessa rikoslaki on pyritty ja pitkälle kirjoitettu sukupuolineutraaliksi.
– Sekin argumentti on nykyaikana ihan hyvä, että miksi ajateltaisiin niin, että mikäli mies ja nainen ovat samassa tilanteessa ilman paitaa, nainen saisi tästä sakot mutta mies ei. Eihän siinä ole mitään järkeä. Ei ole myöskään nykyaikaista ajatella, että poliisi voi käskeä naisen pukemaan ylleen paidan, jos vieressä on mies ilman paitaa.
Loppupeleissä rikoslain näkökulmasta kyse on siitä, pidetäänkö naisen yläosattomuutta paheksuttavana.
– Onko yleinen paheksunta perusteltu syy asettaa naiset eriarvoiseen asemaan suhteessa miehiin? Asia ei ole yhdenvertaisuuden näkökulmasta ongelmatonta.
Juttua muokattu 10.7.2021 kello 10.53, korjattu aktivistiryhmän nimi oikein.
