Sveitsissä äänestetään burkakiellosta – sekä kannattajat että vastustajat ratsastavat "naisten oikeuksilla"

Kansanäänestyksessä olevaa ehdotusta kutsutaan yleisesti burkakielloksi, vaikkei tätä musliminaisten kasvot kokonaan peittävää vaatetta tai vain silmät näkyviin jättävää niqabia mainita äänestäjille esitettävässä kysymyksessä ollenkaan.

Kyllä-kampanjan julisteissa kiellon todellisesta kohteesta ei kuitenkaan jää epäselvyyttä. Tiukkakatseisen musliminaisen kuvan alla lukee "Pysäyttäkää radikaali islamismi!"

Oikeistopopulistisen Sveitsin kansanpuoleen SVP:n tukema aloite on tuomittu sekä rasistiseksi, islamkammoiseksi että seksistiseksi. Kannattajien mukaan tarkoitusperät ovat ylevämmät.

– Emme voi puhua tasa-arvosta ja samalla suvaita huomiota herättävää osoitusta naisten alistamisesta ja vieraannuttamisesta, kampanjan tiedottaja Jean-Luc Addor sanoo AFP:lle.

Naisten alistamisen vastustuksen lisäksi tavoitteena on helpottaa muun muassa mellakoitsijoiden ja muiden rikoksiin syyllistyvien tunnistamista.

"Ei naisten puolesta vaan naisia vastaan"

Monet Sveitsin naisjärjestöt vastustavat ehdotettua kieltoa. Musliminaisten feministisen Violetit huivit -liikkeen mukaan on mahdoton ajatus, että vuonna 2021 perustuslakiin kirjattaisiin siitä, mitä naiset voivat pukea päälleen.

– Haluamme voida valita itse, olemmeko minihameessa, burkassa vai yläosattomissa. Burkakieltoa ei haluta naisten puolesta vaan heitä vastaan, liikkeen edustaja Ines El-Shikh sanoo AFP:lle.

Äänestyksessä olevan ehdotuksen mukaan kasvojen peittäminen kokonaan vaatekappaleella tai naamiolla olisi kiellettyä julkisilla paikoilla kuten kadulla, julkisessa liikenteessä ja kaupoissa. Poikkeuksen tekisivät uskonnolliset tilat, kuten moskeijat, sekä esimerkiksi karnevaalikulkueet.

Kolmas hyvin relevantti poikkeus ovat turvallisuus (esimerkiksi moottoripyöräkypärä) ja lääketieteelliset syyt. Ironista kyllä, kasvojen peittämisestä äänestetään aikana, jolloin kasvomaskit ovat koronapandemian takia erittäin tuttu näky myös Sveitsissä.

Suurin osa burkanaisista Sveitsissä turisteina

Sveitsin hallitus vastustaa kansanäänestyksen aloitetta ja pitää sitä ylimitoitettuna. Hallituksen mielestä asiasta päättäminen pitäisi jättää alueellisille kantoneille, joista kahdessa naamioitumiskielto onkin jo käytössä.

Hallitus on huomauttanut, että suurin osa Sveitsissä täyspeittäviin kaapuihin pukeutuneista musliminaisista on maassa turisteina.

El-Shikhin mukaan burkaa käyttäviä naisia asuu Sveitsissä ehkä noin 30.

Islamiin Sveitsissä perehtyneen professorin Andreas Tunger-Zanettin viime vuonna tekemän kyselyn mukaan burkaa ei käyttänyt maassa kukaan, hieman vähemmän peittävää niqabia ehkä 20–40 naista.

– On vaikeaa nähdä, miten tämä voidaan myydä mukamas islamisaationa, hän sanoo al-Jazeeran haastattelussa

Kampanjatiedottaja Addor myöntää tilanteen, mutta hänen mukaansa asiaan on puututtava ennen kuin siitä tulee ongelma.

Tugner-Zanettin mukaan musliminaisten kaavut ovat vain helppo kohde pyrkimyksessä jotenkin hallita yhä moninaisemmaksi muodostunutta yhteiskuntaa. Vuonna 2009 Sveitsissä hyväksyttiin kansanäänestyksessä minareettitornien rakentaminen moskeijoiden yhteyteen.

Sveitsin asukkaista noin viisi prosenttia on muslimeja, heistä suurimman osan perhetaustat ovat Balkanin alueella.

Muualla Euroopassa kieltoja jo voimassa

Mielipidekyselyissä selvä enemmistö vastaajista kannatti vielä tammikuussa burkakiellon käyttöönottoa. Sittemmin tuki aloitteelle on hiipunut, ja äänestyksen alla kyllä- ja ei-leirien puntit ovat osapuilleen tasoissa.

Jos aloite kaatuu, voimaan tukee automaattisesti maan hallituksen laatima vastaehdotus. Sen mukaan kasvot saisi edelleen peittää, mutta ne pitäisi paljastaa tilapäisesti esimerkiksi viranomaiselle tai matkalipun tarkastajalle, jos ihmisen tunnistaminen on tarpeen.

Kieltäytyjiä uhkaisi enimmillään 10  000 frangin eli noin 9  000 euron sakko.

Sveitsin kielto ei olisi toteutuessaan ensimmäinen laatuaan. Vastaavia kansallisia tai vain osittaisia burkakieltoja on jo voimassa vajaassa kymmenessä Euroopan maassa – muun muassa Belgiassa, Itävallassa ja Tanskassa.

Ensimmäisenä liikkeellä oli Ranska, joka kielsi kasvot peittävät huivit jo reilut kymmenen vuotta sitten. Toisaalta esimerkiksi Ranskan kouluissa on jo pitkään kielletty kaikki uskonnolliset tunnusmerkit.

Kiellot eivät ole olleet vailla ristiriitoja. YK:n ihmisoikeuskomitea on esimerkiksi todennut Ranskan huivikiellon rikkovan musliminaisten ihmisoikeuksia.

Viime toukokuussa Ranskalle irvailtiin, koska se määräsi kasvomaskit pakollisiksi julkisilla paikoilla, mutta piti burkien ja niqabien käytön yhä rangaistavana.