Asianajaja ja Suomen asianajajaliiton rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Jussi Sarvikivi ihmettelee useampaakin seikkaa Mika Lehtimäen häirintätapauksessa ja Suomen olympiakomitean johdon toimissa kohun selvittämiseksi.
Mika Lehtimäki tammikuussa 2018.Jarno Kuusinen / AOP
Lehtimäki valittiin kuitenkin tämän jälkeen jatkokaudelle, eikä varoituksesta kerrottu Olympiakomitean hallitukselle ennen valintapäätöstä. Varoituksesta tiesivät ainoastaan Salonen, Olympiakomitean puheejohtaja Jan Vapaavuori sekä varapuheenjohtajat Susanna Rahkamo ja Sari Multala.
Asianajaja Jussi Sarvikiviihmettelee tapaa, jolla tiedotus on hoidettu urheilujärjestössä.
– Jokainen, joka on kriisiviestintää tehnyt, tietää, millä tavoin se pitäisi hoitaa. Ei niin, että palanen sieltä ja toinen täältä, ja sen jälkeen korjaillaan lausuntoja, Sarvikivi sanoo, mutta korostaa, että kyseinen kommentti ei ole juridisesta näkökulmasta.
– Kriisiviestinnässä pitäisi avata kaikki, mitä voidaan kertoa, ja pitäytyä faktoissa. Nythän tässä on tehty juuri päinvastoin.
Tapauksesta on kerrottu julkisuuteen hyvin rajallisesti. Olympiakomitean hallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori on puhunut ainakin Ilta-Sanomille salassapitosopimuksista, jotka rajoittavat viestintää.
– Asiasta ja sen yksityiskohdista on tehty tiukat salassapitosopimukset, mutta voin avata tämän verran, Vapaavuori sanoi muutama päivä sitten.
Sarvikivi hämmästelee näitä puheita.
– Se, mikä itseäni on ihmetyttänyt, on puheet näistä salassapitosopimuksista. Mitä nämä salassapitosopimukset voivat olla? Sarvikivi kummastelee.
– Jos nämä henkilöt ovat työntekijöiden ominaisuudessa, niin ei tällaisista asioista voi mitään päteviä salassapitosopimuksia tehdä, Sarvikivi jatkaa.
Asianajaja maalailee vielä mielessään hypoteettista tapahtumaketjua.
– Jos oletetaan tällainen Suomen oloissa absurdi skenaario, että nämä henkilöt olisi maksettu hiljaiseksi, ja sovittu, että näistä asioista ei kerrota. Periaatteessa näin voi tehdä, mutta jos sitä rikkoisi, olisi sopimussakko, ja menettäisi palkkion. Nämä ovat tosi harvinaisia, eivätkä nämä kuulu työlainsäädännön piiriin, Sarvikivi pohdiskelee.
Lainsäädäntö rajoittaa
Jan Vapaavuori (oik.) on ollut näkyvästi esillä Mika Lehtimäen (vas.) ja Olympiakomitean ympärillä pyörivässä kohussa.Lehtikuva
Vapaavuori on moneen kertaan toistanut, että lainsäädäntö rajoittaa olennaisesti Olympiakomiteaa kertomasta asiaan liittyviä yksityiskohtia. Sarvikivi myöntää, että asian kommentoinnissa voi olla ongelmia.
– Työnantajan kommentointi ulkopuolisille ilman asianomaisten henkilöiden suostumusta voi olla hankalaa.
Työntekijät sen sijaan ovat asiantuntijan mukaan vapaita kommentoimaan asiaa.
– Jos mietitään työntekijöitä, niin lähtökohtaisesti työsopimuslaissa on olemassa vain liike- ja ammattisalaisuudet, joissa on olemassa salassapitovelvollisuus ilman mitään erillistä sopimusta.
– Työntekijän lojaliteettivelvollisuudesta voi johtua rajoituksia työnantajan toimien kommentoimiselle, mutta kynnys seuraamuksille työntekijää kohtaan varsinkin tämänkaltaisessa tapauksessa on jo työntekijän sananvapauden kannalta perin korkea, Sarvikivi linjaa.
Kritiikkiä OK:n sisältä
22:37Häirintäkohu Olympiakomitean ympärillä kiihtyy – Suomen urheilun eettinen keskus ottaa kantaa.
– Hallitukselle olisi ehdottomasti pitänyt kertoa, että kirjallinen varoitus on annettu, Haapasalmi sanoi.
Olympiakomitean hallituksen jäsen Sari Essayah oli samoilla linjoilla.
– Haluaisin kuulla ne perusteet, minkä tähden viime syksynä edes yleisellä tasolla hallitukselle ei kerrottu, mitä on tapahtunut, Essayah totesi MTV:lle keskiviikkona.
– Henkilösuojaan liittyvät lait ovat työelämässä niin tiukkoja, ettei meillä yksinkertaisesti ollut mahdollisuutta julkistaa varoitusta. Se olisi vaatinut kaikkien asianosaisten luvan, Salonen sanoi STT:lle.
Asianajaja Sarvikivi pitää valintaa olla kertomatta hallitukselle varoituksesta "kovin erikoisena".
– Jos hallitus on jatkopestistä päättänyt, on hallituksella oltava tiedossa mahdolliset kurinpidolliset toimet, joita johtoa kohtaan on annettu. En näe sellaista mahdollisuutta, että tätä voitaisi jotenkin perustellusti pimittää, varsinkaan minkään yksityisyyden suojan perusteella.
– Häirinnän kohteiden nimiä ei ehkä ole tarpeen hallitukselle kertoa, varsinkin jos ne ovat pyytäneet saada pysyä nimettöminä. Mutta, että Lehtimäen yksityisyyden suoja jotenkin tätä estäisi, en pysty ymmärtämään.
Lisäsyytöksiä
Lehtimäen myönsi epäasiallisen käytöksen eroilmoituksensa yhteydessä. Sen jälkeen Yle uutisoi, että häirintää oli tapahtunut myös fyysisellä tasolla.
Fyysisen häirinnän Lehtimäki kiistää jyrkästi. Monet ovat vaatineet, että tapaus tutkitaan perinpohjaisesti. Esimerkiksi Essayah oli hyvin ihmeissään.
– Miksi varoitus on annettu epäasiallisesti käytöksestä, jos nyt kuitenkin jälkikäteen on käynyt ilmi, kuten uutisoitu, että kyse on ollut vuosia kestäneestä häirinnästä? Silloinhan varoitus on annettu väärillä perusteilla, jos näin on kirjattu. Tämä on yksi niistä kysymyksistä, joka on mielestäni tänään (keskiviikkona) saatava selvitettyä, Essayah sanoi.
Essayah viittasi kommentillaan Olympiakomitean hallituksen kokoukseen keskiviikkoiltana. Kokouksen annista kerrotaan Olympiakomitean lehdistötilaisuudessa torstaina klo 11. Paikalla on puheenjohtaja Vapaavuori.
