Arvopaperi: Nokia-optiot - eikö 20 vuotta ole tarpeeksi sitoutumista?

Kannustinjärjestelmiin erikoistuneen Alexander Group Oy:n toimitusjohtajan Yrjö Kopran tuore kolumni ottaa kantaa Nokian myyntiin liittyvään keskusteluun. Kopran mukaan Nokian palkitsemisjärjestelmä ei ole heikentänyt korkeimman johdon sitoutumista.

Kopra kritisoi Rinteen, Soinin ja Sipilän kiirettä kommentoida Nokian matkapuhelinliiketoiminnan myyntiä tuoreeltaan.

– Näyttöä yllättävän laajasta ja syvällisestä taloudellisesta osaamisesta saatiin taas, kun Nokian matkapuhelinliiketoiminnan myynti Microsoftille julkistettiin 3.9. kello 6 aamulla. Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne kertoi kello 8.12, että "halvalla meni", Kopra kirjoittaa.

– Pörssit saivat vähän enemmän aikaa kaupan arviointiin. Nokian markkina-arvo nousi 4 mrd€ ja Microsoftin laski 10 mrd€. Markkinat siis arvioivat kauppahinnan myyjän kannalta hyväksi. Poliitikoista sattumalta juuri oppositiojohtajat Timo Soini ja Juha Sipilä pitivät kauppaa huonona.

Kopra kirjoittaa lehdessä, että Nokian optioita on pidetty yhtenä syynä Nokian vastoinkäymisille. Nokian hallituksen mukaan keskeisiä ihmisiä ei olisi voitu rekrytoida tai pitää 1990-luvulla ilman optioita.

– Eräät professorit ja tohtorit moittivat kaupan jälkeen optioita siitä, että ne jopa heikensivät sitoutumista yhtiöön, kun vaurastuneet eli menestyneet johtajat jättivät yrityksen 2000-luvun puolella. Nokian 1990-luvun johtajista Jorma Ollila työskenteli yhtiössä 21 vuotta, Olli-Pekka Kallasvuo 30, Sari Baldauf 22, Matti Alahuhta 27, Pekka Ala-Pietilä 22, Pertti Korhonen 20 ja J.T. Bergqvist 21 vuotta.

– Miten paljon pidempään heidän olisi pitänyt työskennellä, jotta heitä ei syytettäisi huonosta sitoutumisesta?

(MTV3)