Arvio: Naton tavoite puolustusmenoista nousee selvästi lähivuosina

– Tarpeet ovat niin ilmeisiä ja suuria, ja niin paljon pitää tehdä, että henkilökohtaisesti arvioin, että se on hyvin lähellä kolmea, Kopra sanoo.

Maailma käynyt tuuliseksi

Kaikkosen mukaan etenkin heikentynyt turvallisuustilanne Euroopassa aiheuttaa Natolle paineita korottaa puolustusmenojen tavoitetta.

– Taustalla on ennen muuta Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen vaikutukset ja heijastukset.

Kaikkonen arvelee, että lähikuukausina saatetaan nähdä yrityksiä saada Ukrainaan tulitaukoa ja rauhanprosessia.

– Uskoisin, että Yhdysvaltain uudella presidentillä on siihen pyrkimyksiä, mutta miten ne tulevat realisoitumaan, onnistuuko se ja millä ehdoilla, se jää nähtäväksi, Kaikkonen sanoo.

– Joka tapauksessa näkymä on se, että puolustukseemme on perusteltua panostaa aiempaa enemmän lähitulevaisuudessa. Sen verran tuuliseksi on maailma käynyt, valitettavasti.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra muistuttaa, että Naton nykyinen kahden prosentin tavoite on tarkistettu viimeksi vuonna 2014.Lehtikuva

USA:n rooli kysymysmerkki

Kopran mukaan Yhdysvaltojen tuleva rooli on suuri kysymysmerkki. Hän ennakoi, että Trump saattaa vaatia Euroopan maita ottamaan aiempaa suuremman vastuun Naton puolustuksesta.

– Oma lukunsa on, että Natolla on menossa iso suunnittelutyö, tehdään puolustussuunnittelua ja pannaan Natoa uuteen kuosiin vastaamaan tämänhetkistä uhkakuvaa, Kopra kertoo.

– Tähän uhkakuvaan vastaaminen vaatii enemmän puolustuksellisia panostuksia jäsenmailta.

Kopra muistuttaa, että Naton kahden prosentin tavoite puolustusmäärärahoille on viimeksi tarkistettu vuonna 2014.

– Silloin Naton uhkakuvatilanne ja toimintaympäristö oli aivan toisenlainen. Nyt on menty todella paljon huonompaan suuntaan, ja senkin johdosta kahta prosenttia voi pitää vanhentuneena tasona.

Lue myös: Puolustusministeriltä kylmä suihku upseerien vaatimukselle: Nato-tehtävät eivät ole vapaaehtoisia

Ei syytä hätäratkaisuihin

Suomen puolustusmenojen bkt-osuus on pysymässä lähivuosina yli kahden prosentin rajan. Siitä pitävät huolen muun muassa hävittäjähankinnat.

Ensi vuonna puolustusmenot ovat kohoamassa noin 6,5 miljardiin euroon. Se vastaa noin 2,5 prosenttia bkt:stä.

Kopra sanookin, ettei Suomella ole tarvetta hätäratkaisuihin.

– Nopeaa painetta nostaa heti tästä vielä ylöspäin tuskin tulee.

Kopra painottaa, että jatkossa Natossa tulisi kiinnittää tarkkaan huomiota siihen, mitä jäsenmaat puolustusrahoillaan tekevät ja saavat.

– Meillä on perinteisesti käytetty tämä raha hyvin tehokkaasti. Me saamme sillä rahalla enemmän puolustusta kuin moni muu Nato-maa.

– Kun tämä huomioidaan, se vähentää korotuspainetta Suomen osalta.

Maavoimilla paljon tarpeita

Kaikkonen on pitänyt syksyn aikana esillä, että Suomen tulisi jo lähiaikoina päättää uusista satsauksista maanpuolustukseen. Hän sanoo, että puolustusmateriaalilla tilaus- ja toimitusajat ovat pitkiä.

– Ensi vuoden aikana olisi syytä tehdä jo uusia päätöksiä. Muutoin on iso riski, että tipumme vuosikymmenen lopulla kahden prosentin tavoitteenkin alle.

Suomi on jo aiemmin tehnyt isoja hankintapäätöksiä muun muassa F-35-hävittäjistä ja Merivoimien uusista sotalaivoista. Kaikkosen mukaan seuraavat tarpeet ovat ennen kaikkea Maavoimien puolella.

– Siellä on aika merkittäviä modernisointitarpeita lähivuosien aikana, esimerkiksi Maavoimien liikkuvuuden parantaminen, Kaikkonen kertoo.

– Nostaisin vielä Ukrainan sodan opetuksena droonien kasvaneen merkityksen. Varmasti myös sille puolelle on syytä tehdä aika merkittäviäkin investointeja.

Lue myös: Naton suurharjoitus alkoi Suomessa