Jef-kokoukseen osallistunut presidentti Alexander Stubb pitää myös keskustelua eurooppalaisista rauhanturvaajista Ukrainassa ennenaikaisena.
Tallinnassa järjestetyn kaksipäiväisen Jef-maiden päämieskokouksen taustakeskusteluissa Viron puolustusvoimien komentaja Andrus Merilo esitti kovasanaisia näkemyksiä Euroopan ja Viron turvallisuudesta.
Merilo piti todennäköisenä, että Venäjä tulee käyttämään sotilaallista voimaa myös muualla kuin Ukrainassa, Ukrainan sodan lopputuloksesta riippumatta. Näkemystään hän perusteli Venäjän asevoimien uudistuksilla, jotka vaikuttavat "jonkin valmistelulta".
MTV Uutiset kysyi presidentti Stubbilta, kuinka varoituksiin tulisi suhtautua.
– Suomalaiseen turvallisuusmentaliteettiin kuuluu, että maltti on valttia. Puhumme vähemmän ja teemme enemmän, ja siksi puolustusmenot ovat korkealla tasolla, Stubb muotoili suomalaislehdistölle järjestetyssä mediatilaisuudessa.
– Me ikään kuin valmistaudumme siihen, että jotain voi tapahtua. Ylihuomenna julkaistava Suomen puolustusselonteko tulee olemaan siitä hyvä esimerkki. Siinä käymme läpi erilaisia skenaarioita ja kerromme, miten tulemme toimimaan.
Lue myös: Viron puolustusvoimien komentaja: Venäjän hyökkäykset eivät pääty Ukrainaan
"Se on selkeä eskalaatio"
Kokouksen alla on käyty keskustelua myös Euroopan valtioiden roolista Ukrainan rauhan turvaamisessa tulevaisuudessa. Alexander Stubb muistutti, että tulitauko on yksi askel, mutta sitäkin vaativampi on kestävä rauha.
Presidentti toivoo malttia rauhapuheisiin ja piti rauhanturvaajia koskevaa keskustelua ennenaikaisena. Olennaisempaa olisi keskittyä ukrainalaisjoukkojen kouluttamiseen, mikä tapahtuu pääasiassa ulkomailla. Esimerkiksi hän kertoi tilanteen, jossa Ukrainassa olisi 40 000 rauhanturvaajaa.
– Mitä tapahtuu, jos jollekin näistä rauhanturvaajista käy jotain? Se on selkeä eskalaatio.
Ennen rauhanturvaajista käytävää keskustelua Ukrainan tulisi Stubbin mukaan olla Naton jäsen ja turvatakuiden piirissä. Presidentti arvioi rauhanturvaoperaation edellyttävän noin 150 000 rauhanturvaajan joukkoa, ja rotaatioon tarvittaisiin joukkoja kolminkertaisesti.
– Joten ehkä keskustelu on niin sanotusti lähtenyt laukalle.
Suomi tukee Ukrainan Nato-jäsenyyttä – "Keskustelunaihe tulevina kuukausina"
Stubbin mukaan kaikista tärkeintä lyhyellä tähtäimellä on auttaa Ukrainaa saavuttamaan vahva asema, josta käsin on mahdollista edes alkaa neuvottelemaan.
Ukraina tarvitsee konkreettista tukea, kuten ilmapuolustusta, ammuksia ja generaattoreita. Samanaikaisesti liittolaiset voivat tukea sen Nato-jäsenyyden edistämistä.
– Me tuemme Ukrainan Nato-jäsenyyttä pitkässä juoksussa. Tavoite on saada kaikki Nato-liittolaiset mukaan. Se on keskeinen keskustelunaihe tulevien kuukausien aikana, Stubb sanoo.
Tallinnassa esillä oli myös Ukrainan Jef-jäsenyys, joka todettiin ennenaikaiseksi. Stubbilta kysyttiin, voisiko Jef-jäsenyys olla Natoa nopeampi ratkaisu maalle päästä jonkinlaisten turvatakuiden piiriin.
– Emme voi tehdä niin sanottua a’la carte -ratkaisua. Turvatakuiden ydin tulee Natosta ja sen jäsenyydestä, Stubb totesi.
Hän sanoi voivansa harkita Jef-ryhmän laajenemista. Esimerkiksi Itämeren maista Puolan ja Saksan liittymistä on esitetty.
Puolustusmenojen kasvattamiselle painetta
Ympäri Euroopan on myös painetta puolustusmenojen kasvattamiselle. Stubbin mukaan syy sille ei ole vain Yhdysvaltojen vaalitulos.
– Varmaankin seuraavan kevään aikana tässäkin syntyy päätöksiä, jotka lyödään lukkoon Nato-huippukokouksessa.
Jef-kokouksen päätteeksi Viron pääministeri Kristen Michal sanoi Viron toivovan, että Haagin huippukokouksessa ensi vuonna Nato-maat sopisivat puolustusmenojen nostamisesta. Viron tavoite on, että maat sitoutuisivat käyttämään 2,5–3 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen.
Suomi käyttää tänä vuonna 2,4 prosenttia bkt:stä puolustukseen. Maavoimien uudistuksen myötä paine puolustusmenojen kasvattamiselle nousee.
Tällä hetkellä Nato-mailta edellytetään kahden prosentin puolustusmenoja. Siihen yltää 23 Nato-maata 32:sta.
Tallinnassa järjestettyä Jef-kokousta Stubb kehui hyödylliseksi. Hän kertoi Suomen isännöivän Jef-kokousta vuonna 2026. Ensi vuonna kokous järjestetään Norjassa.
Jef on Britannian johtama puolustusyhteistyöryhmä, johon kuuluvat Pohjoismaat, Baltian maat ja Hollanti. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä kaikki Jefin kymmenen maata ovat myös Nato-maita.
Juttua korjattu 17.12. kello 15.53: Aiemmin jutussa puhuttiin 40 rauhanturvaajasta. Stubb puhui 40 000 rauhanturvaajasta.