Prikaatikenraali evp. Juha Pyykösen mukaan kustannustehokkaan asevelvollisuusarmeijan omaavan Suomen ei tulisi maksaa keinotekoisesti enemmän. Suuret investoinnit ovat nostaneet puolustusmenot yli kahden prosentin bruttokansantuotteesta viime vuosina.
Eläköityneen kenraalin mukaan Suomen puolustusmenojen ei tarvitsisi ylittää kahta prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt) Nato-jäsenyydestä huolimatta.
Naton tavoitteena on, että sen jäsenmaat käyttäisivät puolustukseen kaksi prosenttia bkt:sta. Prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen ei pidä kahden prosentin tavoitetta erityisen terveenä laskentaperusteena.
– Sehän on Nato-suositus, eikä sitä moni muukaan maa täytä. Kun meillä on kustannustehokas järjestelmä, niin sehän on meidän ansiotamme. Ei meitä pidä siitä rangaista, että joutuisimme maksamaan enemmän keinotekoisesti, Pyykönen sanoo.
Kustannustehokkuudella Pyykönen viittaa asevelvollisuusmalliin, joka tuottaa laajan reservin edullisesti verrattuna ammattiarmeijaan. Myös eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tuonut esille, että kahden prosentin tavoitetta arvioitaessa Suomen on tuotava esiin asevelvollisuusjärjestelmän kustannustehokkuutta.
Rahoitusta ei tulisi Pyykösen mukaan lisätä sen itsensä vuoksi vaan Puolustusvoimien tarpeiden mukaan. Varautumisen syynä on suuri rajanaapuri Venäjä.
– Uhkamme on maavoimapainotteinen, ja silloin puolustuksemme pitää olla myös maavoimapainotteinen. Meri- ja ilmavoimissa puolestaan kalusto maksaa enemmän.
Puolustusmenot ovat viime vuosina nousseet Suomessa yli kahden prosentin Ilmavoimille hankittavien uusien hävittäjien, Merivoimille hankittavien korvettien ja Ukrainan sotaa seuranneiden lisäpanostusten myötä.