Analyytikko valtionyhtiöiden salkuista: Puoli miljardia voisi irrottaa

MTV Uutisten tutkivan ryhmän pyynnöstä Kauppalehden analyytikko Ari Rajala arvioi Alkon, Altian, Finavian, Itellan, Veikkauksen, VR-Yhtymän ja Ylen sijoitustoimintaa. Rajalan mukaan jo yli sadan miljoonan euron sijoitussalkut ovat Suomessa suuria. Yli sadan miljoonan sijoituksista kertoivat Alko, Itella, Veikkaus ja VR-Yhtymä.

–Suomessa on noin 50 teollisuus- ja palvelualan yritystä, joissa on sadan miljoonan euron kassat. Sellaisen varallisuuden hoidossa pitää olla jo aika ammattitaitoinen, Rajala sanoo.

MTV uutisten tutkiva ryhmä kysyi yhtiöistä, kuka salkkua hoitaa. Alko, Itella, Veikkaus ja Yle kertoivat, että salkun hoidosta vastataan talon sisällä. VR:ltä ja Finavialta vastausta ei saatu.

Irrotettavissa satoja miljoonia euroja

Rajalan mukaan valtio voisi rohkeammin ottaa varoja valtionyhtiöiden kassoista.

–Mielestäni monessa valtionyhtiöissä on ylisuuret kassat ja niiden purkamista voisi harkita. Esimerkiksi VR on täysin velaton yhtiö ja voisi hoitaa rahoitustaan toisellakin tavalla. Se voisi käyttää investointeihin esimerkiksi velkavipua. Ei kaikkea tarvitse rahoittaa kassasta, Rajala sanoo.

Osaatko arvioida, kuinka paljon näistä valtionyhtiöistä olisi irrotettavissa osinkoa ilman, että niiden liiketoiminta vaarantuisi?

–Aika vaikea sanoa ihan eksaktisti, mutta arviolta puolesta miljardista miljardiin. 

Nyt valtionyhtiöt eivät ole omistajalleen mitään rahasampoja.

–Sekä Itella että VR ovat vakavaraisia, vähävelkaisia ja erittäin maksuvalmiita. Jos ajatellaan omistajan kannalta, niiden tuottavuus on aika heikko. Ne tuottavat omalle pääomalla erittäin heikkoa tuottoa. Valtio on kuitenkin sijoittanut 1,5 miljardia omaa pääomaa VR:ään, ja 700 miljoonaa Itellaan, Rajala sanoo.

–Kyllä sieltä pitäis tulla osinkoina tai muina tuotoilla myös valtiolle rahaa. Kumpikaan yhtiö ei kuitenkaan ole jakanut osinkoa, VR ei moneen vuoteen.

Pienemmilläkin salkuilla tulisi toimeen

Kauppalehden analyytikon Ari Rajalan mukaan valtionyhtiöiden salkut ovat turhankin suuria.

–Useilla valtionyhtiöillä on suuret salkut siihen nähden, mikä on liiketoimintaan liittyvä riski. Useissa yhtiöissä likviditeetin hoitoon on varattu aika suuriakin summia. Näkisin että pienemmälläkin tulisi toimeen.

Moni yhtiö korostaa, että sijoitustoiminnan sijasta kyse on likviditeettiriskin hallinnasta. Tarkoitus on siis varmistaa, että yrityksillä on riittävästi nopeasti irrotettavaa rahaa käytössä.

– Esimerkiksi Veikkauksella likviditeetti varmaan hoituu pelien ja muiden osalta. Tuskin siinä on mitään vaikeuksia.

–Kyllähän likviditeettiä voidaan hoitaa muillakin tavoilla. Voi käyttää valmiusluottoja tai muita sen tyypisiä instrumentteja. Ei salkku ole mitenkään ainoa vaihtoehto kerätä yritykselle valtavaa kassaa.

Tuotot pieniä

Vain kolme seitsemästä valtionyhtiöstä kertoi, kuinka paljon sijoitukset viime vuonna tuottivat. Alkon mukaan noin 107 miljoonan euron sijoituksista tuli viime vuonna noin kaksi prosenttia tuottoa. Itellan mukaan sen sijoitukset tuottivat kaksi miljoonaa euroa, kun rahoitusarvopapereiden arvo vuodenvaihteessa oli reilut 120 miljoonaa euroa. Veikkauksen mukaan sen noin 248 miljoonan euron sijoitukset tuottivat viime vuonna lähes 1,2 miljoonaa euroa.

–Tuntuu aika pieneltä. Jos isoista määristä tulee miljoona euroa, niin sehän on vain prosentin kymmenyksiä. Toisaalta pitää muistaa myös, että korkotaso on ollut erittäin matala ja siksi on korkotuotot useissa instrumenteissa jäävät aika pieniksi.

Väliyhtiömallille kannatusta

Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston ylijohtaja Eero Heliövaara ehdotti MTV uutisille kokonaan uudenlaista järjestelmää valtionyhtiöiden hoitoon. Hän esittää väliyhtiömallia, jossa valtio ottaisi hoitaakseen valtionyhtiöiden kassavarannon. Väliyhtiö voisi sitten sekä lainoittaa omaa toimintaansa, jakaa investointirahaa valtionyhtiöille ja tulouttaa varoja valtiolle.

Analyytikko Rajalan mukaan idea kuulostaa hyvältä.

–Näinhän useissa yrityksissä hallinnoidaan esimerkiksi tytäryhtiöitä konsernitilin kautta. Silloin jos joku tytäryhtiö tarvitsee lainaa ja toisella on ylimääräistä, rahoja voidaan siirtää konsernin sisällä.