Työperäinen hyväksikäyttö on suuri huolenaihe niin palkansaaja- kuin työnantajajärjestöjen keskuudessa. Ratkaisukeinoista ei tässä huolessa ole kuitenkaan laajaa yhteisymmärrystä, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Kun työmarkkinoilla ei ole hirveästi yhteishenkeä, yhteisten ongelmien ratkaisu on vaarassa.
Näin voi käydä työperäisen hyväksikäytön kanssa, vaikka ilmiöstä on kuultu taas karmaisevia esimerkkejä.
HS: Turun telakalta paljastunut yhä vakavampaa ukrainalaisten riistoa
SAK ja sen ammattiliitot esittivät tänään 12 parannuskeinoa, joilla työperäistä hyväksikäyttöä voitaisiin kitkeä.
Ammattiliitot penäävät erityisesti alipalkkauksen kriminalisointia, viranomaisille lisää valvontavoimaa ja suurille tilaajayrityksille enemmän vastuuta alihankintaketjuistaan.
Monet ammattiliitot kertovat, että erityisesti maahanmuuttajien hyväksikäyttö on pahenemassa, kun kiinnijäämisriski yrityksille on pieni.
Lue myös: SAK: Alipalkkaus tulisi kriminalisoida, ammattiliitoille kanneoikeus
Hallituksen kärkipuolueilla uusi kiista liittyen työperäiseen hyväksikäyttöön
EK tyrmäsi monet ajatukset
Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti tänään olevansa itse ongelmasta samaa mieltä, mutta tyrmäsi SAK:n keskeiset ajatukset.
– Se mitä emme voi sietää, on työperäisen maahanmuuton törkeää hyväksikäyttöä. Siihen on puututtava kovalla kädellä. Viime aikoina julkisuuteen tulleet tapahtumat kertovat isoista ongelmista osassa suomalaisia työpaikkoja. Ratkaisua ongelmiin eivät kuitenkaan tuo SAK:n esittämät pienten tes-riitojen kriminalisoinnit, kirjoittaa johtaja Ilkka Oksala EK:n tiedotteessa.
EK ei kriminalisoisi alipalkkausta, koska pitää nykyistä lainsäädäntöä palkkakysymyksissä riittävänä.
– On tärkeää puuttua nimenomaan työvoiman tahalliseen hyväksikäyttöön. Sen sijaan alipalkkauksen säätäminen rangaistavaksi johtaisi jokaisen palkkaan liittyvän tulkintaerimielisyyden muuttumista rikosasiaksi, EK perustelee.
Vilunkipelistä ei aina jää kiinni
Ammattiliitot puolestaan paheksuvat nykysäännöissä sitä, että alipalkkaukseen syyllistyneet yritykset joutuvat hyvittämään vain saamatta jääneen palkan. Rangaistuksen pelko ei ole siis suuri ja ay-liikkeen mukaan vilunkiyrittäjät selviävät usein jopa ilman rangaistuksia. Viranomaisten valvontavoima ei riitä.
Parannusta on ehkä tulossa, jos ja kun eduskuntaan tulee pian uusi lakiesitys, joka koskee kiskontaa työelämässä. Tätä lakiesitystä on sentään edistetty ilman riitelyä.
– EK esitti jo lokakuussa 2020 työelämässä tapahtuvan kiskonnan kriminalisointia. Esitimme myös, että säädettäisiin törkeästä tekomuodosta aina vankeusrangaistus. Valitettavasti edellinen hallitus ei toteuttanut esitystämme. Jos se olisi tuolloin säädetty, olisivat pykälät jo voimassa. Hyvä, että nämä esitykset ovat kuitenkin nyt etenemässä ja tulossa eduskunnan hyväksyttäviksi, EK:n Oksala kirjoittaa tiedotteessa.
Tämä EK:n syytös Marinin hallitusta kohtaan kertoo valitettavan paljon työmarkkinoiden ja politiikan hengestä. Yhteistyötä ei kunnolla tehdä, vaikka ongelmasta ollaan samaa mieltä. Mieluummin syytellään muita.
Eduskunnassa olisi aika helppo edistää sellaisia työelämän lakimuutoksia, joista sekä työnantajat että palkansaajat olisivat löytäneet yhteisymmärryksen.
Tällä viikolla julkaistu toimittaja Paavo Teittisen kirja ”Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen” pakottaa kysymään, onko uusi työelämän kiskontaa koskeva lainsäädäntö riittävä korjausliike? Vai pitäisikö tehdä enemmän?
Kirja kertoo esimerkiksi siitä, miten ukrainalaisia sotapakolaisia on riistetty Suomen työelämässä.