Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä ehdottaa yhteensä 14 keinoa, joilla ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä estetään ja hillitään.
Suomessa tapahtuvaa ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä halutaan hallita entistä tehokkaammin. Tarkoituksena on muun muassa tarjota hyväksikäytön uhreille entistä enemmän turvaa ja lisätä viranomaisten mahdollisuuksia rangaista riistäviä työnantajia.
Asia käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän toimenpide-ehdotuksista. Työministeri Tuula Haatainen ei pidä todennäköisenä, että työryhmän toimenpide-ehdotuksista tulisi suuren suurta poliittista keskustelua, sillä harmaan talouden kitkeminen on hänen mukaansa kaikkien etu.
Haatainen korosti tänään STT:lle, että ilmiö vaikuttaa myös yksityisiin kuluttajiin.
– Kyllähän kaikki mietimme, mihin rahamme käytämme. Kukaan ei halua tukea rikollista toimintaa ja harmaata taloutta. Siitä syystä tähän ilmiöön on puututtava, jotta ihmiset uskaltavat käyttää palveluita ja ostaa tavaroita luottaen siihen, että toimitaan reiluilla pelisäännöillä, Haatainen sanoo.
Uhrien turvaa lisätään muun muassa ulkomaalaislain uudistuksilla. Lakipaketti tuodaan eduskuntaan syksyn aikana ja siinä mukana olevan erityissäännöksen tarkoituksena on mahdollistaa hyväksikäytön uhrin oleskeluluvan jatkuminen.
Haataisen mukaan tällä halutaan varmistaa se, että uhrit kertoisivat hyväksikäytöstä entistä rohkeammin eikä heidän tarvitsisi pelätä työpaikan menetyksestä seuraavaa maasta poistamista.
Lakiuudistusten lisäksi työryhmä ehdottaa muun muassa aluehallintovirastoille laajempaa mahdollisuutta määrätä sakkoja työnantajille törkeissä hyväksikäyttötapauksissa.
Vastuu kuuluu hyväksikäyttäjälle, ei uhrille
Yhtenä toimenpide-ehdotuksena työryhmä nostaa esiin rekrytointikieltojen käytön lisäämisen. Kielloilla voidaan estää hyväksikäyttöön syyllistyneitä yrityksiä palkkaamasta lisää työntekijöitä.
Prosessi on jo käytössä, mutta sen käyttöastetta halutaan parantaa muun muassa ohjeistamalla TE-toimistoja entistä paremmin.
Muita käytännön toimia on esimerkiksi veronumeroiden pakollisen käytön laajentaminen telakoille sekä poliisien resurssien lisääminen ja kohdentaminen hyväksikäytön tunnistamiseen ja ehkäisemiseen.
Hallitusohjelmassa mainitun poliisin erikoisyksikön resursseja pitäisi myös kohdentaa ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseen ja tutkintaan.
– Veronumeroiden käytöstä rakennusalalla on saatu hyviä tuloksia ja sen avulla harmaata taloutta on pystytty ehkäisemään ennalta, työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Päivi Kantanen kertoo.
Asenteiden on muututtava
Haatainen kutsui hyväksikäytön eri muotoja riistotaloudeksi. Samalla hän muistutti, että ongelman ratkaisemiseen ei ole saatavilla yksittäistä ja kertaluonteista ratkaisua, vaan se vaatii yhteistyötä sekä eri ministeriöiden ja viranomaisten että yksityisten yrittäjien välillä.
– Viranomaisasenteen muutos on yksi keskeinen toimenpidekokonaisuus työryhmän esityksessä. Se tarkoittaa sitä, että ilmiö pitää nostaa pöydälle ja tulemme luomaan myös täsmälliset ohjeistukset viranomaisille siitä, miten heidän tulee puuttua ongelmiin jo olemassa olevan lainsäädännön kautta, Haatainen sanoo.
– Toivoisin, että myös yrittäjät ja yritykset nostaisivat asian esille, sillä tämähän on kilpailun kannalta iso asia, jos toiset toimivat yksillä pelisäännöillä ja toiset toisilla. Silloin kyse on epäreilusta kilpailusta.
Hyväksikäyttö on ilmiönä jäänyt hallitusneuvos Olli Soraisen mukaan piiloon. Osittain tämä johtuu siitä, ettei ulkomaisen työvoiman riistäminen kosketa useimpia suomalaisia.
Lisäksi suhtautuminen uhreihin voi paikoin olla syyllistävää. Heidät voidaan nähdä osasyyllisiksi tilanteisiinsa, koska he ovat jääneet riistotyönantajan palvelukseen.
Työryhmän ehdotukset saivat tänään kannatusta myös työntekijäjärjestöjen puolelta. SAK ilmoitti tiedotteessaan tukevansa ministeriön esittämiä toimia ja kiittää erityisesti uhrien aseman parantamiseen tähtääviä toimia.
Harmaan talouden ongelmia on tuotava esille
Ilmiön valaisemiseksi työryhmä ehdottaa hyväksikäyttöä ja sen ehkäisyä koskevan tiedon ja viestinnän lisäämistä viranomaisille. Myös ulkomaalaisille työntekijöille suunnattua tiedottamista halutaan parantaa ja lisätä esimerkiksi edustustojen kautta jo ennen kuin he saapuvat Suomeen.
Lisäksi eri viranomaisten välistä tiedonkulkua on tarkoitus parantaa, jotta uhrien valitukset ja esiintulot eivät hukkuisi tietomassaan.
Haataisen mukaan myös julkisuudessa käytävä keskustelu auttaa hyväksikäytön uhreja, sillä sitä kautta he voivat saada tietoa yhteisistä pelisäännöistä ja työntekijöiden oikeuksista.
– Se, miten ilmiöstä keskustellaan julkisuudessa ja miten media on nostanut ongelmia esiin, on ollut hyvää. Minusta on tärkeätä, että kansalaiset tiedostavat tämän, sillä sitä kautta uhrit oivaltavat, että heillä on oikeuksia ja ymmärtävät mistä he voivat saada apua, hän kertoo.
– Myös tämän avulla uhrin asemaa parannetaan ja vahvistetaan. Sitä kautta luodaan tilanne, jossa uhri uskaltaa hakea apua.
Harmaan talouden kokonaismäärän arviointi on hankalaa, sillä sen luonteeseen kuuluvat tietojen pimittäminen ja numerovalheet.
Useiden eri viranomaisten koostamalla sivustolla arviot Suomen harmaan talouden osuudesta liikkuvat noin 12–14 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Jos harmaan talouden osuus olisi 13 prosenttia, jäisi vuoden 2019 BKT:n arvosta piiloon yli 31 miljardia euroa.