Amnesty huolissaan pakolaisten kohtelusta

Amnestyn edustajan mukaan esimerkiksi Euroopan yhteisö pyrkii vaikeuttamaan ulkopuolisten pääsyä alueelleen. Tämä vähentää entisestään vauraiden teollisuusmaiden osuutta pakolaisongelman hoitamisessa.

Nykyiselläänkin 85 prosenttia pakolaisista jää köyhempien etelän valtioiden vastuulle. Yksin Afrikan alueella elää noin kolmannes maailman pakolaisista eli viisi miljoonaa kodeistaan paennutta ihmistä.

Suomen pakolaispolitiikassa puutteita

Amnestyn Suomen-osaston mukaan Suomi tekee pakolaisten kohtelussa samanlaisia virheitä kuin muutkin teollisuusmaat. Turvapaikkahakemusten käsittely venyy ja turvapaikanhakijat saatetaan sijoittaa pidätysselleihin. Lisäksi pakolaiset voidaan palauttaa turvallisina pidettyihin ns. kolmansiin maihin, joissa pakolaisten kohtelu ei kuitenkaan välttämättä täytä kansainvälisiä määräyksiä.

Amnesty tuomitsee erityisesti keinot, joilla monet vauraat maat pyrkivät katkaisemaan pakolaisvirran alueelleen. Järjestö paheksuu esimerkiksi lento- ja laivayhtiöille määrättyjä sakkoja, joilla kuljetusyhtiöitä rankaistaan ilman vaadittuja asiakirjoja matkustavien pakolaisten maahantuonnista. Amnestyn mielestä lentokenttävirkailijoiden mahdollisuus päättää ihmisten maahantulo-oikeudesta loukkaa kansainvälisiä pakolaissopimuksia.

Venäjä rikkoo Euroopan neuvoston määräyksiä

Amnestyn tilastojen mukaan mielipidevankien pidätysajat ovat lyhenemässä ja laillisen kuolemantuomion hyväksyvien maiden määrä on laskussa. Sen sijaan kidutus ja laittomat teloitukset lisääntyvät hälyttävästi ympäri maailmaa. Amnestyn Suomen-osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson arvelee, että vallanpitäjät ovat havainneet vastustajiensa surmaamisen helpommaksi kuin kohua herättävät pitkät vankilatuomiot.

Kuolemanrangaistuksen osalta tilastoja kuitenkin synkentävät entisen Neuvostoliiton maat. Johansson moittii etenkin Venäjää ja Ukrainaa. Maat kuuluvat Euroopan neuvostoon ja ovat allekirjoittaneet neuvoston ihmisoikeussopimuksen. Silti kumpikin langetti viimekin vuonna kuolemanrangaistuksia ja teloitti puolisentoistasataa ihmistä.

Euroopan maat eivät selviä puhtain paperein

Amnesty Internationalin vuosiraportin mukaan ihmisoikeuksia rikottiin viime vuonna 151 maassa. Köyhissä maanosissa kuten Aasiassa ihmisoikeuksien polkeminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Esimerkiksi Burman ja Sri Lankan tilanne oli viime vuonna pahempi kuin vuosiin.

Johansson korostaa silti, etteivät ihmisoikeusrikkomukset ole vain köyhien maiden ongelma. Myös useimpien Euroopan valtioiden viranomaisten todettiin tai epäiltiin viime vuonna syyllistyneen ihmisoikeusten loukkaamiseen.

Pohjoismaista Amnestyn raportissa esiintyy kuitenkin vain Tanska, jonka poliisia moititaan mielenosoittajien kovakouraisesta kohtelusta.

Suomen osasto huolissaan asekaupoista

Amnesty Internationalin Suomen-osasto keskittyi viime vuonna etenkin Kiinan ja Turkin ihmisoikeustilanteen esiintuomiseen. Toiminnanjohtaja Johanssonin mukaan etenkin suora yhteydenpito Kiinan kanssa kauppaa käyviin suomalaisyrityksiin sai hyvän vastaanoton. Eräät yritykset ovat jo luvanneet ottaa ihmisoikeusnäkökohdat huomioon toiminnassaan.

Suomen Amnesty toivoo valtion myös lopettavan panssaroitujen miehistönkuljetusajoneuvojen myynnin Indonesiaan, jossa niitä tuoreimpien brittitietojen mukaan käytetään rauhanomaisten mielenosoitusten tukahduttamiseen eri puolilla maata.
(STT)