Amerikankampamaneetit levinneet Helsingin saaristoon

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Itämerelle levinnyttä amerikankampamaneettia on löytynyt Helsingin ulkosaaristosta. Merentutkimuslaitoksen tutkija Maiju Lehtiniemi uskoo, että löytö kertoo vaarallisen tulokaslajin levinneen muuallekin Suomenlahden rannikkovesiin ja mahdollisesti myös Selkämeren rannikolle.

    Helsingin ympäristökeskuksen mukaan kampamaneetteja on toistaiseksi löytynyt pääkaupungin ulkosaaristojen 40-50-metrisistä syvänteistä. Amerikankampamaneetteja on toistaiseksi löytynyt varsin vähän. Tutkijoiden nappaamat maneetit ovat olleet alle millin mittaisia toukkia.

    Kesä kertoo maneettitilanteen

    Maiju Lehtiniemen mukaan uusin maneettilöytö vahvistaa edelleen käsitystä kampamaneetin hurjasta leviämisvauhdista.

    - Maneettien vaikutus on sitä suurempi, mitä laajemmalle alueelle ne leviävät. Maneetti näyttää selviävän varsin erilaisissa ympäristöissä.

    Helsingin ympäristökeskuksen mukaan maneeteista on tuskin vielä vaaraa Helsingin edustan kalakannoille. Lehtiniemi arvioi, että jos maneetti leviää mataliin lahtiin, se voi alkaa käyttää ravintonaan kalojen kutua. Ympäristökeskus ei kuitenkaan vielä löytänyt maneetteja sisäsaaristosta.

    Lehtiniemi uskoo, että tulevana kesänä selviää, miten vakava maneettitilanne on. Toistaiseksi kampamaneetteja on löytynyt varsin vähän ja yksilöt ovat olleet pieniä. Suotuisissa oloissa maneetti voi lisääntyä varsin nopeasti. Kaksineuvoisena se ei tarvitse edes lisääntymiskumppania.

    Kun valo ja lämpö lisääntyvät, myös maneettien määrä kääntyy nousuun. Lehtiniemi ei kuitenkaan vielä osaa arvioida, kuinka suureksi maneettimäärät paisuvat esimerkiksi Suomenlahdella.

    - Matala suolapitoisuus saattaa hillitä maneettien lisääntymistä.

    Itämeren vaarallisin tulokas

    Amerikankampamaneetti lasketaan maailmanlaajuisesti sadan pahimman tulokaslajin joukkoon. Asiantuntijoiden mukaan se on kaikkien aikojen vaarallisin Itämerelle päätynyt tulokaslaji. Petomaneetti uhkaa ennen kaikkea kalakantoja. Se syö eläinplanktonia ja voi näin viedä ruoan esimerkiksi silakoiden ja kilohailien suusta.

    Toistaiseksi kampamaneetti on kuitenkin jäänyt Itämerellä kooltaan selvästi pienemmäksi kuin esimerkiksi Mustallamerellä, jossa se hävitti paikallisen sardellikannan pahoin.

    (MTV3-STT)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •