Moni matkustaja pohtii matkustamisen riskejä lomakohteen kautta. Harva tulee ajatelleeksi itse lentomatkustamiseen liittyviä riskitekijöitä.
Älä matkusta flunssassa – lue miksi!
Julkaistu 30.08.2011 13:30(Päivitetty 26.09.2012 12:53)
Moni matkustaja pohtii matkustamisen riskejä lomakohteen kautta. Harva tulee ajatelleeksi itse lentomatkustamiseen liittyviä riskitekijöitä.
Lentomatkustamiseen liittyy useita terveysriskejä, joista matkustajat eivät aina ole tarpeeksi perillä.
– Ehdottomasti yleisin ongelma on paineen vaihtelusta aiheutuva korvakipu. Jos matkustajalla on flunssa tai allergia huonolla hoidolla, limakalvot korvatorvessa turpoavat, kertoo Finnairin johtava ilmailulääkäri Olavi Hämäläinen.
Nenänielusta keskikorvaan kulkee puolentoista senttimetrin mittainen putki, jota verhoavan limakalvon turvotessa paine-ero ei flunssaisella tasaannu riittävästi. Seurauksena on korvakipu, koska keskikorvassa oleva alipaine imee tärykalvoa sisäänpäin.
Joskus lentoon lähdettäessä, mutta etenkin laskeuduttaessa, keskikorvaan syntyy alipaine. Yleensä paine tasaantuu pikkuhiljaa matkustamossa vallitsevaan ilmanpaineeseen. Flunssaisella ihmisellä näin ei välttämättä tapahdu, ja seurauksena on korvakipu.
Joillakin ihmisillä korvatorvi on rakenteellisesti ahdas, mikä johtaa samaan tilanteeseen. Ongelmaa voi helpottaa haukottelemalla, nieleskelemällä tai puhaltamalla ilmaa ulos nenää puristaen ja suu suljettuna. Pikkulapsilla tuttipullosta juominen ja itkeminen auttavat.
Paineen vaihtelu ei yleensä aiheuta tärykalvon puhkeamista. Aivan tuoreessa keskikorvatulehduksessa ei kuitenkaan suositella lentomatkustamista.
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää veren hyytymiseen liittyviin asioihin, sillä tervekin matkustaja voi kohdata yllättäviä ongelmia lennon aikana.
– Kun istuu paikoillaan pitkiä aikoja, on aivan sama istuuko lentokoneessa vai bussissa. Ratkaisevaa on paikoillaan olo. Silloin verenkierto kehossa häiriintyy, selittää Hämäläinen.
Hämäläinen kertoo, että EU-rahoitteisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että yli neljän tunnin lentomatka lisää riskiä laskimotukoksiin.
– Laskimotukosta ei aina edes huomaa, ja se voi myös mennä ohi huomaamatta. Joskus laskimotukos lähtee etenemään laskimoteitse ja aiheuttaa keuhkoveritulpan. Se ei aina johda kuolemaan, mutta liian usein kuitenkin.
Laskimotukoksen riskiä lisäävät e-pillerit, menopaussilääkkeenä käytettävät hormonaaliset valmisteet, tupakointi sekä ikä.
– Riski lisääntyy merkittävästi jo 45-vuotiaana, ja erityisesti 50 ikävuodesta eteenpäin, muistuttaa Hämäläinen.
Riskiä lisäävät myös alaraajojen suonikohjut sekä alaraajoihin kohdistuneet vammat.
– Jos esimerkiksi nilkka on nyrjähtänyt, jalkapallossa on saanut potkun sääreen tai jos matkustajalle on tehty suuria leikkauksia, ne vaikuttavat hyytymisjärjestelyyn.
Siitä, että lentomatkustajat menehtyisivät keuhkoveritulppaan useammin kuin ei-matkustavat, ei ole olemassa tutkimusnäyttöä. Maailmalla tunnetaan kuitenkin tapauksia, joissa matkustajia on menehtynyt heti lennon jälkeen. Joissakin tapauksissa lentoyhtiöitä on syytetty kuolemantuottamuksesta, mutta syytteet eivät ole menneet läpi.
Esimerkiksi jopa nuorella, terveen oloisella naismatkustajalla voi hyvinkin olla kontollaan jo muutama riskitekijä.
– Laskimotukoksen riskitekijöitä selvitettäessä on huomattu, että nuorella tupakoivalla ja e-pillereitä syövällä naisella, joka käyttää pitkän lennon lähinnä nukkumiseen eikä juo vettä riittävästi (1–2 dl tunnissa) lennon aikana tai käy edes vessassa siinä välillä, on jo neljä riskitekijää, muistuttaa Hämäläinen.
– Monella on geeniperimänä alttius veren hyytymiselle. Mutta vaikka riskitekijöitä olisi kuinka paljon tahansa, eivät kaikki silti saa alaraajojen laskimotukosta saatikka keuhkoveritulppaa Hämäläinen rauhoittelee.
Ilmailulääketieteen keskuksen ylilääkäri Matti Mäntysaari muistuttaa, että vakavan keuhko- tai sydänsairauden omaavat voivat joutua vaaratilanteisiin lentokoneessa.
– Heillä elimistön hapen saanti voi olla jo maan pinnallakin riittävyyden rajoilla, ja lentokoneen matkustamossa on happea 30 prosenttia vähemmän. Ilman happimäärän pudotus voi olla vakava tilanne sydän- tai keuhkosairaalle.
– Tähän apuna ovat happimaskit, joita löytyy matkustamosta istuimen yläpuolelta. Lentoemäntä saa maskin esiin hätätilanteen sattuessa, neuvoo Mäntysaari.
Myös epilepsia saattaa olla herkkä hapen määrän vähenemiselle, ja kohtaus voi käynnistyä sen vuoksi.
Vakavasti sairaan ihmisen kannattaa keskustella lentämisen turvallisuudesta hoitavan lääkärin kanssa.
– Ainakin Helsingissä HYKS:n keuhkotoimintalaboratoriossa tehdään testejä, joissa ihminen hengittelee kaasupullosta seosta, jonka happimäärä vastaa matkustamon ilman happimäärää. Samalla mitataan elimistön hapensaantia ja nähdään, onko se riittävä.
Finnairin johtava ilmailulääkäri Olavi Hämäläinen toteaa, että matkustajien tietämättömyys lentomatkustamisen terveysriskeistä on suuri ongelma.
– Tietoa on saatavilla, mutta eiväthän matkaan lähtevät ihmiset kaikkea tietoa lue. Tiedonsaanti on puutteellista.
Studio55.fi/Siiri L'Ecuyer
Kuvat: Colourbox