Mainos

Äiti kertoo 10-vuotiaan poikansa itsemurhayrityksestä: "Minun olisi pitänyt nähdä varoitusmerkit”

3:08

Amerikkalainen Amber Traxler kertoo kauhunhetkistään, kun hänen 10-vuotias poikansa yritti riistää oman henkensä. – Kun poika löydettiin, hänellä ei ollut pulssia, Traxler muistelee Love What Matters -sivustolla.

Miltä masennus näyttää? Katso video ylhäältä!

Vuonna 2016 Amber Traxlerin Jared-poika yritti itsemurhaa. Poika oli tuolloin 10-vuotias.

Amerikkalainen Traxler haluaa kertoa perheensä tarinan, jotta muut vanhemmat eivät jättäisi varoittavia merkkejä lasten käytöksessä huomiotta.

– Pojallani oli vaikeaa, hänen oli ikävä isoisäänsä, joka oli kuollut vuosi sitten. Kun poika löydettiin, hänellä ei ollut pulssia eikä sydän sykkinyt, Traxler muistelee Love What Matters -sivustolla.

"Hän on aina ollut onnellinen lapsi"

Äiti ei olisi koskaan uskonut, että itsemurha tulisi mieleen hänen pojalleen.

– Hän on aina ollut onnellinen lapsi, täynnä elämää ja rakkautta. Mutta kun hänen isoisänsä nukkui pois, pojasta tuli vihaisempi, hänen pinnansa oli lyhyt ja hän hermostui nopeasti. En ajatellut, että se olisi mitään erikoista. Ajattelin, että hän vain käy läpi samaa vaihetta kuin kaikki esiteini-ikäiset, että se on normaalia hänen ikäiselleen pojalle, Traxler kuvaa.

– Hän sanoi, että kaikki on hyvin.

Jos kuva ei näy, katso se täällä.

"En koskaan unohda sitä, miten hän huusi..."

Kohtalokkaana iltana perhe oli viettämässä aikaa yhdessä, kun Jared käyttäytyi ärtyneesti. Poika meni vierashuoneeseen, ja Traxler oletti hänen hakevan jäätelöä huoneen pakastimesta.

Pian Traxlerin äiti kuitenkin havaitsi, että vierashuoneen ovi on lukittu. Traxler haki avaimen.

– En koskaan unohda sitä, miten hän (äiti) huusi. Sydämeni hyppäsi kurkkuuni ja tiesin välittömästi, että jokin on vialla. Poikani oli hirttänyt itsensä, ja se, miltä hänen kasvonsa näyttivät, tulee säilymään mielessäni aina, Traxler kuvaa.

– Hän oli tummanpurppurainen ja musta, huulien ympärillä oli verta. Hän oli polvillaan ja nojasi eteenpäin. Vauvani oli kuollut!

Traxler odotti jo pahinta

Traxler ei voinut muuta kuin huutaa apua samalla, kun perhe irrotti Jaredin. Isoäitinsä ensiavun ansiosta poika alkoi taas hengittää. Paniikissa Traxler juoksi ulos, ja sivullinen soitti ambulanssin.

Jared kiidätettiin sairaalaan.

– Poika oli kiinni niin monissa laitteissa ja koneessa, joka piti hänet hengissä. En melkein kestänyt sitä. Halusin pidellä lastani lujasti ja tunsin, että olen pettänyt hänen luottamuksensa. Äitinä minun olisi pitänyt nähdä varoitusmerkit, minun olisi pitänyt tietää, mutta minä en tiennyt!

Traxler odotti jo pahinta, kun lasta hoidettiin vuoroin kuumeilun, vuoroin alhaisen ruumiinlämmön vuoksi. Jared vaivutettiin koomaan. Hänen keuhkonsa painui kokoon. Kesti kuukausia, ennen kuin tilanne parani.

– Vietin kirjaimellisesti jokaisen sekunnin istuen tuolissa aivan hänen vierellään, ja lähdin ainoastaan hetkeksi mennäkseni alakertaan syömään ja suihkuun. Minä vain tuijotin arvokasta, pisamaista poikaani ja silitin hänen hiuksiaan. Kerroin hänelle, että jos hän kuulisi minua, halusin hänen tietävän, että olen siinä hänen kanssaan enkä lähde hänen viereltään, rakastan häntä niin paljon ja haluan hänen selviävän, Traxler sanoo.

Lopulta käänne parempaan tapahtui. Jared heräsi. Traxler kiitti korkeampia voimia.

"Tein pysyvän päätöksen väliaikaisen tunteen perusteella"

Jared itse kertoo masennusoireilunsa alkaneen vuosia sitten.

– Kolme vuotta sitten menin isoisäni huoneeseen kysymään, saisinko lainata onkivapaa. Kävelin hänen sänkynsä viereen herättämään häntä, mutta havaitsin, että oli menehtynyt. Olin 9-vuotias, poika muistaa.

Kokemus jätti jälkensä.

– En koskaan kertonut kellekään, miltä minusta tuntui, kerroin vain, että kaipaan häntä, mutten sitä, miltä syvällä sisälläni tuntui, Jared sanoo.

Hän koki masennusta, ja kun isoisän kuoleman vuosipäivä saapui, Jared päätti päättää elämänsä.

– Tein pysyvän päätöksen väliaikaisen tunteen perusteella. Yritin itsemurhaa, Jared kuvaa.

Jos kuva ei näy, katso se täällä.

"Lääketieteen näkökulmasta minun ei pitäisi olla täällä"

Hänen perheelleen kerrottiin, että heidän poikansa on todennäköisesti aivokuollut eikä tule selviämään. Perhettä varoitettiin siitä, että Jaredin elämän laatu olisi huono, jos hän sattuisikin heräämään. Poika kuitenkin uhmasi todennäköisyyksiä.

– Lääkärit sanoivat, että lääketieteen näkökulmasta minun ei pitäisi olla täällä. He eivät osaa selittää tätä. Että ei kukaan selviä siitä, mistä minä selvisin, kukaan ei jää henkiin kertomaan siitä, Jared sanoo.

– Olen täällä kertomassa, että olet arvokas! Sillä, miten iso tai pieni taakkasi on, puhu jollekulle. Älä anna masennuksen voittaa, parempia päiviä on ja tulee olemaan.

Mainos

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.