Osma Suomisen luoma Twitter-botti antaa Signe Branderin 1900-luvun alun Helsinki-kuville uuden, värillisen elämän.
Maisema Kruununhaan Pohjoisrannasta avautuu kohti Sörnäisiä. Helpolla ympäristöä ei tunnista, sillä kaukaisuudesta puuttuvat käytännössä kaikki Kallion kerrostalot sekä Merihaan legendaarinen betonikortteli.
Vaan ihmekös tuo; valokuva on vuodelta 1907. Sen on ottanut legendaarinen maisemavalokuvaaja Signe Brander.
Kuva on silti värillinen. Värit eivät ole yhtä tarkkoja ja vivahteikkaita kuin nykypäivän valokuvissa, mutta aikakauden huomioon ottaen utuinen, unenomainen värimaailma tuntuu luonnolliselta – jotenkin todellisemmalta kuin mustavalkoinen kuva.
Alun perin Branderin kuva nimenomaan oli mustavalkoinen. Se on siis jälkikäteen väritetty.
Asialla on ollut DeOldify-niminen työkalu. Kuvan on puolestaan ladannut Twitteriin Väri-Signe-niminen botti, eli automaattisesti toimiva tietokoneohjelma.
Keskenään keskustelevat botit
Botin takana on Kansalliskirjastossa tietojärjestelmäasiantuntijana työskentelevä Osma Suominen. Hän innostui ohjelmistokehittäjä Jason Anticin kehittämästä Deoldify-algoritmista, ja päätti kokeilla työkalua suomalaisessa asiayhteydessä.
Kyseessä on niin sanotun avoimen lähdekoodin avulla pyörivä työkalu, jolloin sitä voi käyttää vapaasti kuka tahansa.
Lähdemateriaaliksi valikoitui Signe Branderin laaja valokuvakokoelma 1900-luvun alun Helsingistä ja lähialueilta. Branderin kuvilla kun oli jo oma Twitter-bottinsa, jonka kehitti kuvabloggari Petri Pusa.
– Olin yhteydessä Petriin ja kerroin, että aion tehdä tällaisen. Keräsin Väri-Signeä varten kaikki Signe-botin twiittaamat kuvat ja karsin niistä tuplakappaleet pois. Jäljelle näin noin 1 400 valokuvaa, Suominen kertoo.
Lue myös: Tässä on vuoden luontokuva! Karhun ja korpin tunnelmallinen yhteispotretti kohosi voittajaksi tuhansien kuvien joukosta
Signe Brander -botti käyttää tietokantanaan tiedonhakupalvelu Finnaa, josta löytyy noin neljänsadan suomalaisen kirjaston, arkiston ja museon digitaaliset aineistot. Branderin kuvat tulevat Helsingin kaupunginmuseon ja Museoviraston kokoelmista.
– Laitoin oman bottini toimimaan niin, että se ikään kuin keskustelee Signe Brander Botin kanssa. Kun alkuperäinen Brander-botti julkaisee mustavalkoisen valokuvan, vastaa Väri-Signe siihen värillisellä versiolla noin minuutissa.
Algoritmi on etevä, muttei täydellinen
Deoldify toimii niin sanotun syväoppimisen avulla, Suominen valottaa.
– Algoritmia koulutetaan siten, että sille syötetään samaa kuvaa vuorotellen mustavalkoisena ja värillisenä. Tämän avulla se pikkuhiljaa oppii tunnistamaan, minkä värisiä ovat taivas, ruoho, iho tai vesi.
Käytännössä algoritmi siis tekee valistuneen arvauksen siitä, mitä värejä ympäristössä voi olla. Tulokset ovat hätkähdyttävän aidon näköisiä, mutta aivan aina eivät arvaukset mene täysin nappiin. Tällöin maisemien värimaailma saa kevyen psykedeelisen vivahteen.
– Sain palautetta, että 'aika oudon värinen tuo Kaisaniemen lammikko -kuvan alareunassa oleva polku'. Ja totta tosiaan, sehän on sininen, saman värinen kuin Kaisaniemen lammikon vesi, botin isä naurahtaa.
Hän kertoo, että toisinaan algoritmin on vaikea arvata kuvan tekstuurin perusteella, onko kuvassa esimerkiksi hiekkaa tai lunta. Usein algoritmi jättää myös kuvissa olevien ihmisten vaatteet ja talojen seinät "vähän hailakoiksi".
– Parhaiten se tunnistaa kuitenkin luontoa, kuten ruohoa, taivasta, puita ja vettä.
Lue myös: Kuin satukirjasta! Leena kuvasi lenkillä erikoisen näyn – "Luonto ottaa vallan"
Mustavalkokuvia voi värittää monella tapaa
Mustavalkokuvien värittämien ei tietenkään ole mikään uusi ilmiö. Nykyään vain kuka tahansa tarpeeksi hyvän kuvankäsittelyohelman omistaja voi ryhtyä värityspuuhiin, mutta työ on aikaavievää.
Väritys ei ole myöskään aina helppoa, sikäli kun haluaa kuvista autenttisen näköisiä. Vanhoista mustavalkokuvista voi olla mahdotonta päätellä, minkä väriset vaatteet kuvan kohteilla on oikeasti ollut.
Periaatteessa myös käsin värittäminen perustuu valistuneeseen arvailuun.
Esimerkiksi valokuvarestauroija Tommi Rossi on värittänyt mustavalkokuvia jo parisenkymmentä vuotta käsin. Hänen työssään korostuu historiallinen tarkkuus, ja Rossi käyttää apunaan usein historiantuntijoita ja aikalaiskuvauksia.
Väri-Signe on vapaa-ajan projekti
Kuvien käsin värittämiseen menee kymmeniä tunteja, mutta Deoldify värittää kuvat parissa sekunnissa.
– DeOldify toimii siis vähän eri periaateella, Suominen vertaa.
Värejä voi hienosäätää myös algoritmin avulla, mutta tarkemman työn joutuisi tekemään käsin.
Siihen Suominen ei sentään lähtenyt. Väri-Signe on hänelle muutenkin silkka vapaa-ajan projekti ja kokeilu, eikä niinkään pyrkimys tavoitella tiukkaa historiallista tarkkuutta. Suomista innosti projektissa ensisijaisesti se, miten värityksellä kuviin saa aivan uutta henkeä.
– Minulla meni koko työprosessiin ehkä muutama tunti. Bottihan toimii tosiaan netissä automaattisesti. Tuntuu, että olen jo tähän mennessä käyttänyt enemmän aikaa bottia koskeviin kysymyksiin vastaamiseen kuin itse bottiin, hän naurahtaa.
Juttua korjattu 16.12. klo 14.11: Finnasta löytyy sadan sijasta noin neljänsadan suomalaisen kirjaston, arkiston ja museon digitaaliset aineistot.