Tamperelainen Janne paljastaa, jos netissä leviävä kuva on huijausta – kaikki alkoi, kun sotilaskuva jäi vaivaamaan mieltä: "Se olikin sitten jackpot"

Ukrainan kriisin alkuvaiheessa keväällä 2014 sosiaalinen media oli pullollaan epämääräistä materiaalia alkavasta konfliktista.

Tamperelainen Janne Ahlberg törmäsi kuvaan tummiin pukeutuneista miehistä, joita väitettiin Ukrainassa toimiviksi Yhdysvaltojen erikoisjoukoiksi. Kuva yhdistettiin yksityiseen Blackwater-sotilasyritykseen.

Jokin ei täsmännyt. Ahlberg kiinnostui, selvitteli kuvan taustoja, ja lopulta sai selville sen alkuperän.

Hieman käsitelty ja rajattu kuva oli jo ehtinyt levitä voimakkaasti esimerkiksi Twitterissä. Varsinainen kuva ei kuitenkaan ollut Ukrainasta, vaan Yhdysvaltojen New Orleansista vuodelta 2005, hurrikaani Katrinan pelastustöistä.

Ahlberg kuvailee löydöstä "jackpotiksi". Samalla sai alkunsa Ahlbergin uusi harrastus.

"Jos joku näyttää liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä ole"

Tietoturva-alalla työskentelevä Ahlberg kertoo löytämistään kuvamanipulaatioista nykyisin HoaxEye-Twitter-tilillään sekä blogissaan.

– Ajallisesti tähän harrastukseen uppoaa ehkä tunti päivässä. Joskus vähän enemmänkin, kun on aikaa, tai on joku oikein mielenkiintoinen tai vaikea selvitettävä, Ahlberg kertoo.

Ahlberg saa nykyisin varsin runsaasti pyyntöjä kuvista, joiden alkuperää hän voisi lähteä selvittämään.

Kesällä hän tutki kuvaa, jonka väitettiin olevan ihmiseläintarhasta Brysselissä. Tosiasiassa kuvassa oli filippiiniläisiä 1930-luvulla huvipuistossa New Yorkissa.

Kalifornian metsäpaloista leviävä kuva on puolestaan mitä ilmeisimmin kooste useammasta valokuvasta.

– Jos joku näyttää liian hyvältä ollaksen totta, se ei yleensä ole totta, Ahlberg tiivistää.

HoaxEye-tilillä Ahlberg tuo mielellään esille myös muiden löytämiä kuvaväärennöksiä. Yllä kuvassa on australialainen näyttelijä, ei Mahatma Gandhi.

Suomalainen media saa puhtaat paperit

Kun Ahlberg alkaa tutkia epäilyttävää kuvaa, ensimmäinen ja usein tehokkain työkalu on kaikille avoin käänteinen kuvahaku. Kuvan voi tarkastaa esimerkiksi Googlen, Bingin, Yandexin ja TinEyen hakukoneilla.

Jos hakukoneet eivät ratkaise tapausta, on siirryttävä järeämpiin konsteihin.

Astronautin ottamaa, "maailman parhaaksi" kutsuttua selfietä jäljittäessään Ahlberg kävi läpi erään astronautin koko Twitter-syötteen ja useita avaruusaiheisia verkkosivustoja. Kuva osoittautui lopulta taiteilijan koostamaksi.

– Olen aina pitänyt periaatteena, että yritän katsoa enemmän kuvaa kuin kuvatekstiä. Tekstit ovat hyvin usein hyvin harhaanjohtavia, Ahlberg kertoo.

Esimerkiksi yhdysvaltalainen uutissivusto CBS News ehti uutisoida astronauttiselfien aitona. Ahlbergin mukaan ei olekaan tavonta, että isotkin mediat päätyvät julkaisemaan manipuloituja kuvia – suomalaiset tosin harvemmin.

– Kyllähän noita on päätynyt isoihinkin medioihin. Kun on joku katastrofi, ja kuvatulva alkaa, monesti kuvia päätyy isojenkin lehtien sivustoille ennen kuin joku keksii huomauttaa.

Kuvia ja tekstejä yhdistellään holtittomasti myös esimerkiksi Twitterin ja Facebookin historiakuvatileillä, jotka ovat Ahlbergin mukaan valtavaa miljoonabisnestä.

Kehuja pedofiilijahdissa onnistuneelle suomalaiselle

MTV Uutiset kertoi pari viikkoa sitten vantaalaisesta Ollista, joka mitä ilmeisimmin onnistui paikantamaan Europolin julkaiseman kuvan ja auttoi näin pedofiilijahdissa.

Ahlberg kehuu suomalaissuoritusta ja mainitsee olevansa myös Bellingcat-ryhmän suuri fani.

– Kuvien paikantaminen on minullakin alue, jonka opettelemiseen haluaisin jossain vaiheessa panostaa, Ahlberg vinkkaa.