Mainos

Mikkoa kiusattiin julmasti ala-asteelta yliopistoon: "Minua lyötiin vasaralla ja kaulallani pidettiin puukkoa" – Hänestä tuli algoritminero, joka kaapattiin Nokialle 22-vuotiaana

Tekoäly-yrittäjä Mikko Alasaarela on kokenut paitsi koulukiusaamisen, myös luultavasti kaiken, mitä nettialgoritmien avulla voi nykymaailmassa tehdä. Hän käytti rankkaa koulukiusaamistarinaansa esimerkkinä siitä, mihin kaikkeen algoritmeja voi hyödyntää.

Sunnuntaina 11. marraskuuta Mikko Alasaarela alkoi kirjoittaa Twitter, Facebook ja LinkedIn-tileilleen twiittiketjua henkilökohtaisesta ja kipeästä aiheesta: Hän on ollut vakavasti koulukiusattu peruskoulusta yliopistotasolle asti.

Yläasteella Mikkoa lyötiin vasaralla

Kymmenlapsisen lestadiolaisperheen vesa joutui koulunsa silmätikuksi. Syynä ei ollut pelkkä uskonnollinen tausta, vaan myös liika lahjakkuus: akateemisten vanhempien ansiosta Alasaarelakin oli kympin oppilas.

– Minua kiusattiin koko ala-asteen ajan, hän twiittasi. 

Kiusaaminen oli muista eristämistä, nolaamista, haukkumista, vaatteiden ja repun piilottamista, takaa-ajoja ja hakkaamisia.

Yläasteella simputus paheni.

– Minua lyötiin vasaralla, kaulallani pidettiin puukkoa, ja minut vietiin joukkovoimalla vaatteet päällä suihkuun tai hanan alle.

"Et kuulu joukkoon"

Alasaarelan isä lähetti pojan Ouluun lukioon ajatuksenaan, että kaupungissa häntä ei ehkä kiusattaisi. Toisin kävi. Lukiossa maalta tullutta poikaa haukuttiin "maalaislestaksi".

Helpotusta ei tullut edes Turun kauppakorkeakoulussa:

– Minut erotettiin yhdestä ylioppilaskunnan yrityksen hallituksesta sen takia, että en lähtenyt ryyppäämään muiden hallituksen jäsenten kanssa. Syynä erotukseen ei ollut osaamiseni hallituksen jäsenenä, vaan se, että "et kuulu joukkoon".

Koulukiusatusta algoritmineroksi

Lopulta Alasaarelalle kävi kuitenkin hyvin.

Mies valmistui kauppatieteiden maisteriksi, ja päätyi Nokian palvelukseen. 22-vuotias kisälli rekrytoitiin kertaheitolla Espoon Keilaniemen pääkonttorin ylimpään kerrokseen.

Sen jälkeen Alasaarela on toiminut yrittäjänä, puhujana, toimitusjohtajana ja asiantuntijana lukuisissa firmoissa. Viime aikoina hän on erikoistunut algoritmiseen vaikuttamiseen, minkä johdosta miestä on kysytty yhteen jos toiseenkin konferenssiin ja yritykseen kertomaan, miten kansakunnan nettikäyttäytymiseen vaikutetaan.

Yksi Alasaarelan auttavaa kättä pyytänyt taho oli Yle.

Syntyi idea: dokumentoidaan prosessi, miten miten tunteisiin vetoava tositarina menee läpi eri somekanavissa ja miten se muuttuu "viraaliksi", kuten nettislangissa sanotaan.

Ennustettu näkyvyys toteutui algoritmien matemaattisella tarkkuudella.

Päivitystä luettiin ja jaettiin runsaasti sekä Twitterissä, Facebookissa että LinkedInissä, joihin kaikkiin Alasaarela räätälöi juuri alustan mukaisen variaation kiusaamiskertomuksesta.

– Twiittiketju sai päivässä reilut 130 tuhatta näyttöä ja siitä tuli päivän isoin twiitti, Alasaarela kertoo MTV Uutisille.

Kaikki kanavat yhteensä saivat reilusti yli 300 tuhatta näyttöä, ja lopullinen luku tulee olemaan 500 tuhannen luokkaa, hän arvelee.

Huiputettiinko somekäyttäjää?

Nyt tietenkin satunnainanen netinkäyttäjä miettii: huiputettiinko minua? Olinko minä, twiitin jakaja, vain hyödyllinen tunneidiootti yhden algoritminörtin kylmähermoisessa julkisuustempussa?

Et suinkaan.

– Kaikki isosti näkyvät vaikuttajat netissä ovat hyödyntäneet algoritmeja jo pitkään, Alasaarela muistuttaa heti alkuun.

Lisäksi hänen tarinansa on paitsi yhteiskunnallisesti tärkeä, myös yksinkertaisesti totta. Sen taustalla ei ole surullisenkuuluisten "enkeli-elisojen" kaltaista, silkalla petkutuksella tapahtuvaa nyyhkyvaikuttamista.

"Monet somevaikuttajat hyödyntävät valeuutisia"

Kertomus on silti tunteisiin vetoava. Alasaarela toteaa ykskantaan, että algoritmien avulla suodatettu sisältö pyrkii juuri tunnereaktioiden herättämiseen.

– Koska sisällön totuusarvolla ei ole merkitystä jakeluun, monet somevaikuttajat hyödyntävät valeuutisia ja tekaistuja tarinoita. Siksi meidän täytyy puhua enemmän somevaikuttamisen vastuullisuudesta.

Tätä hän pyrki havainnollistamaan myös kiusaamistarinallaan.

Sitten hän pitää seikkaperäisen luennon netissä vuosikymmenen alussa tapahtuneesta vallankumouksesta. Tiivistettäköön muutos näin:

Jos aiemmin netinkäyttäjä hankki itselleen sisältöä kertaostoilla, kuten lataamalla puhelimeensa vaikkapa Angry Birdsin, vuonna 2011 painopiste siirtyi ilmaispeleihin ja median kuukausimaksuihin, joiden avulla käyttäjä hankki itselleen rajattomat määrät niin sanottua suoratoistoa.

Tai kuten Alasaarela asian ilmaisee: 

– Addiktion rahastaminen muuttui yksittäistä sisällön myyntiä kannattavammaksi.

Tämä muutos on vaikuttanut meidän kaikkien netinkäyttöön. Nykyään, kun puhutaan paljon siitä, että algoritmit pyrkivät pitämään käyttäjät sivustoillaan mahdollisimman pitkään tarjoamalla yhä houkuttelevampaa sisältöä.

– Jokainen sekunti, jonka vietät vaikkapa Instagramissa, tietää firmalle lisää massia, Alasaarela kiteyttää.

Algoritmien pimeä puoli: ne lietsovat vihaa, romuttavat teinien itsetunnon ja vievät pelaajien rahat

Alasaarela palaa pohtimaan digitaalista kiusaamista. Sitä eivät harrasta vain teinit, vaan myös aikuiset.

Tuoreena esimerkkinä vaikkapa Venäjän trollivaikuttamista käsitelleen toimittaja Jessikka Aron tapaus, jossa suomalaiset valemediahäiriköt MV-lehden perustajan Ilja Janitskinin johdolla ovat piinanneet kohdettaan vuosikaudet.

– Hyvä puoli Aron keississä on sentään ollut, että tuskin Suomessa on enää ketään, jonka mielestä Venäjä ei vaikuta täkäläiseen somekeskusteluun ainakin jollain lailla. Mutta aika kalliilla on Aron suosio tullut.

Ihmisiä kohtaan masinoidaan vihakampanjoita "algoritmisen eskaloinnin" avulla, Alasaarela muotoilee. 

– Samanmieliseen somekuplaasi tuodaan jokin teidän mielestänne tyhmä näkemys, ja sitten te lähdette mukaan taisteluun. Kun joku sanoo jotain pahaa toisesta, niin siihen on yllättävän helppo lähteä mukaan. Lopputuloksena on sitten systemaattista vainoa, joka voi pahimmillaan johtaa kohteensa itsemurhaan.

Nuorison itsetunnon mitaksi on taasen muodostunut Instagram-tykkäysten määrä. Etenkin nuoriin tyttöihin tykkäyskulttuuri on vaikuttanut haitallisesti, Alasaarela kertoo.

– Australiassa kävi niin, että teefirma SkinnyMe Tea rakensi itselleen Instagramiin verkoston maan tunnetuimmista teinitytöistä, joiden avulla se sitten teki vaikuttajamainontaa. Lopulta buumi ylikuumeni, kun teinit alkoivat kilpailla tykkäysmäärissä.

Lopulta Instagram päätti muuttaa sovellustaan siten, ettei sen kautta pysty enää näkemään kuvien tykkäysmääriä Australiassa. Alasaarela arvelee, että sama uudistus tulee leviämään muuallekin maailmaan.

– Kiinassa taasen säädettiin laki, joka rajoittaa alaikäisten nettipelaamista. He saavat pelata nykyään vain 90 minuuttia arkipäivässä, ja viikonloppuihin korkeintaan kolme tuntia per päivä. Kaikkein isoimmat tulonsa nettipelit tekevät niiden addiktoituneimmilla pelaajilla.

Ratkaisu: alustat vastuuseen, valistusta netinkäyttöön

Kaikeksi onneksi Alasaarelalla on netin alennustilaan ratkaisu: somefirmat pitää saada vastuuseen ja kansalaiset valistuneemmiksi.

– Ei teinejä pidä pelkästään syyllistää siitä, että he lähtevät kiusaamiseen mukaan. On katsottava ilmiön taakse: niihin rakenteisiin, jotka tätä käyttäytymistä tuottavat.

Alasaarelan hahmotelmasta tulee mieleen filosofi Hannah Arendtin ajatus "pahan arkipäiväisyydestä". Sen mukaan ihmisten "pahat" teot harvemmin johtuvat heidän sisäsyntyisestä pahuudestaan: he vain omaksuvat ympärillä olevan toimintakulttuurin, jossa vääränlaisten ihmisten ilkeä kohtelu on liki itsestäänselvyys.

Ajatus on radikaali, koska se pitää sisällään pelottavan mahdollisuuden: minäkin, "ihan tavallinen ihminen", voin olla säälimätön vihakirjoittelija.

– Juuri tällainen algoritminen eskalointi haluaa koukuttaa somen käyttäjät tai pelaajat kuin zombilauman, Alasaarela tokaisee.

Hänestä somepalvelujen pitäisi myöntää se, etteivät niiden käyttäjät aina ole kyvykkäitä rajoittamaan omaa käyttäytymistään.

– Pitäisi luoda sellainen kulttuuri, jossa kaikki kanssakäyminen ei menisi tappeluksi.

Sellainen on hänen mukaansa mahdollista luoda. Hän muistuttaa, että kiusaamistarinaakin jaettiin juuri myönteisen tunteen, empatian, kautta. Sen tunteen ympärille kietoutuu myös Aalasaarelan someprojektin ydinviesti:

– Jos sinulla on kyky hyödyntää algoritmeja viestintään, kanna siitä myös vastuu!

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja