ADHD on synnynnäinen tarkkaavaisuuteen ja aktiivisuuteen vaikuttava oireyhtymä. ADHD-diagnoosien määrä on Suomessa lisääntynyt nopeasti oireiden paremman tunnistamisen myötä. Fysioterapeutti ja kirjailija Karita Palomäki sai diagnoosin viisikymppisenä.
Lue myös: Nämä arjen haasteet voivat kertoa ADHD:stä aikuisella
Karita Palomäki muistaa olleensa lapsena aistiyliherkkä.
– Jos vaatteet olivat vähänkin vinossa, se oli ihan hirveä tunne. Myös suihkussa käyminen oli ikävää, sillä veden valuminen kasvoille tuntui pahalta.
– Muistan olleeni sisäisesti levoton, mutta ulkoisesti olin haaveileva ja rauhallinen lapsi. Vilkkaus näkyi välillä jatkuvana kynsien puremisena.
Lue myös: Moni aikuinen kärsii ADHD:sta tietämättään – Annimari Korte sai lopulta selityksen oudoille tapaturmilleen
Vielä 1970-luvulla, Karitan lapsuudessa, tytön käytöksen ei osattu epäillä johtuvan neuroepätyypillisyydestä. Karita ei välttämättä olisi ymmärtänyt sitä aikuisuudessaankaan, elleivät hänen kaksi aikuista lastaan olisi saaneet ADHD-diagnooseja.
– Kun ensimmäiseltä kahdesta lapsestani tutkittiin ADHD:ta, täytin hänen kanssaan kyselylomakkeita läpi ja pohdimme samalla tiettyjä piirteitä. Tunnistin monesta itseni.
– Sitten, kun myös toinen lapsistani hakeutui ADHD-tutkimuksiin ja sai diagnoosin, päätin itsekin tutkituttaa asiaa, Karita kertoo Huomenta Suomessa.
Lue myös: Kolme merkkiä lapsen ADHD:stä: Nämä oireet arjessa voivat paljastaa tarkkaavaisuushäiriön
Diagnoosi oli helpotus
Karita kertoo, että diagnoosin myötä tietyille elämänhaasteille löytyi selitys.
– Kyllä se käynnisti eräänlaisen hyväksymisprosessin ja tuli käytyä paljon läpi erilaisia tunteita ja kysymyksiä. Yksi tärkeimmistä oli, millaista elämä olisi ollut, jos ADHD:ni olisi tunnistettu jo lapsena?
Kokemuksista syntyi lopulta teos nimeltä Kuhiseva mieli – nainen ja ADHD.
– ADHD on eräällä tavalla myös supervoimani. Olen kirjoittanut suurimman osan kirjastani kahdessa viikossa. Kun deadline lähestyy, saan suuren voiman itsestäni ja menen omaan kirjoituskuplaani.
Lue myös: Pilvi Hämäläinen sai ADHD-diagnoosin – epäili asiaa pitkään: "Tämmöistäkö tämä voi olla"
Vaikka ADHD on Karitalle hänen kokemuksensa mukaan myös supervoima, ilman ADHD-diagnoosia ja -lääkitystä kirjaa ei välttämättä olisi syntynyt.
– Minulle on ihan arkipäivää, etteivät tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus toimi: saatan vaikka olla tekemässä jotain tiettyä asiaa ja sitten huomioni kiinnittyy johonkin tavaraan, jonka vuoksi alan tekemään siihen liittyvää asiaa ja unohdan sen asian, jota alun perin olin tekemässä.
– Niinä päivinä, kun olen sosiaalisissa tilanteissa asiakastyössä, en tarvitse lääkitystä, mutta niinä päivinä, kun istahdan koneelle ja tarvitsen keskittymiskykyä, on lääkkeistä apua, Karita kertoo.