Adoptioiden määrä vähenee

Suomeen adoptoitiin viime vuonna 141 lasta, kun vuonna 2012 heitä oli 175 ja vuonna 2011 lapsia saapui 167.

Adoptioden huippuvuonna 2005 yksistään Kiinasta tuli yhtä paljon lapsia kuin viime vuonna yhdeksästä maasta yhteensä. Adoptiojärjestöjen mukaan tärkein syy kansainvälisten adoptioiden vähenemiselle on se, että lasten kotimaiden lastensuojelun tilanne on parantunut ja lapsia voidaan adoptoida maan sisäisesti. 

Myös poliittiset syyt vaikuttavat adoptioihin, sillä lasten kotimaat voivat asettaa hyvinkin tiukkoja kriteereitä sille, ketkä kelpaavat adoptiovanhemmiksi. 

Venäjän tiukentunut adoptiopolitiikka näkyy Suomessakin

Suomeen on adoptoitu ja adoptoidaan eniten lapsia Kiinasta, vaikka maan adoptiopolitiikan tiukentuminen näkyy tilastoissa vuodesta 2006 alkaen. Toiseksi eniten adoptioita tehtiin viime vuonna Etelä-Afrikasta, josta niitä on tehty melko tasaisesti.

Sen sijaan pitkällä aikavälillä toiseksi suurin adoptiolasten kotimaa Venäjä oli viime vuonna jaetulla kolmannella sijalla Thaimaan kanssa. Venäjältä adoptoitujen lasten määrä on laskenut sekin selkeästi. Osasyy on parantunut lastensuojelutilanne ja kasvaneet kotimaiset adoptiot, mutta myös poliittiset päätökset vaikuttavat.

Yhdysvaltoihin Venäjältä ei enää adoptoida. Venäjältä Ruotsiin tehdyt adoptiot pantiin myös käytännössä jäihin viime vuonna. Tämä koskee sekä aviopareja että yksin adoptoivia.

Joukko Euroopan maita, kuten Ranska, on puolestaan niiden valtioiden listalla, joihin Venäjältä ei anneta adoptiolapsia, jos hakija on naimaton. Syynä on se, että näissä maissa avioliitot samaa sukupuolta olevien kesken on sallittu.

Myös Suomessa tasa-arvoisesta avioliittolaista keskusteltaessa on oltu huolissaan siitä, miten mahdollinen laki vaikuttaisi adoptioihin Venäjältä. Myöskään suomalainen yksin adoptiota hakeva ei enää Venäjältä lasta käytännössä saa, vaikka meillä tasa-arvoista avioliittolakia ei ole olemassa. Suomeen maasta on adoptoitu ainoastaan Pelastakaa Lapset -järjestön kautta.

Järjestölakimies Tiina Tammen mukaan Venäjä on kiristänyt adoptiosäännöksiään ja se heijastuu myös Suomeen. Hän kuitenkin muistuttaa, että kiristyksiä tekevät aika ajoin myös muut valtiot eikä Venäjä ole ainoa valtio, josta yksin hakeva ei adoptiolasta voi saada.

Adoption vuoksi vuodeksi asumaan Keniaan?

Monesta perinteisestä kohdemaasta adoptiot ovat vähentyneet. Vuodesta 2010 alkaen Suomeen on adoptoitu kolmisenkymmentä lasta Keniasta, josta adoptio on mahdollinen, mutta vain jos hakija sitoutuu asumaan maassa noin vuoden.

Suomen lähialueilta tai Euroopan Unionin sisältä adoptioita ei Venäjää lukuun ottamatta järjestöjen kautta tapahdu. Virosta ei ole adoptoitu yhtään lasta vuoden 2009 jälkeen eikä Puolasta vuoden 2005 jälkeen. Uutena kohteena Helsingin kaupungin sosiaalivirastolla on kuitenkin Bulgaria, jonne ensimmäiset hakemukset lähtivät viime vuonna.

Osa maailman maista, kuten Kambodža ja Nepal ovat puolestaan sellaisia, joissa kansainväliselle adoptiolle olisi tarvetta, mutta joissa niitä ei välttämätä voida järjestää eettisesti, toteaa Interpdian toiminnanjohtaja Anja Ojuva.

Vaikka tärkein syy kansainvälisten adoptioiden vähentymisessä on juuri lasten kotimaissa, on Interpedian mukaan myös hakijoiden määrä Suomessa vähentynyt.

Osa adoptiolasta hakevista voi joutua varautumaan jopa kuuden vuoden odotukseen riippuen kohdemaasta ja siitä, millaisia ikätoiveita lapselle asettaa. Kaikki eivät jaksa näin pitkää prosessia. Anja Ojuva uskoo, että myös lisääntynyt hedelmöityshoitoihin hakeutuminen ja Suomen adoptiolain tiukentuneet ikärajat voivat vähentää adoptiohalukkuutta.

Kotimainen adoptio, jossa kyse ei ole perheen sisäisestä adoptiosta, on puolestaan hyvin harvinainen. Niitä tehdään Suomessa vuosittain muutama kymmenen.