A-klinikkasäätiö toivoo, että Suomen lainsäädäntöä muutetaan huumeiden käytön rangaistavuuden ja päihteiden käyttöhuoneiden käyttöönottamisen osalta.
Huumeiden ja etenkin kannabiksen dekriminalisointi on herättänyt keskustelua niin sosiaalisessa mediassa kuin poliittisessa keskustelussa.
Esimerkiksi vihreät tekivät syksyllä avauksen, jonka mukaan puolue laillistaisi kannabiksen käytön, hallussapidon, valmistuksen ja myynnin.
Lue myös: Puolueet erimielisiä kannabiksen laillistamisesta – MTV Uutiset kysyi suurimpien puolueiden näkemyksiä rangaistavuuden poistamiseen
Myös osa asiantuntijoista on dekriminalisoinnin puolella. Dekriminalisointi tarkoittaa, että huumausaineiden käyttö tai pienten määrien hallussapito ei olisi ole enää laissa kiellettyä.
Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan huumausaineiden käytön rangaistavuudesta luopuminen olisi hyvä asia.
Näin ajatellaan myös A-klinikkasäätiössä, joka ei dekriminalisoisi vain kannabista vaan kaikkien huumeiden käytön Suomessa. Tämä tarkoittaisi sitä, että nimenomaan huumeiden käyttämisestä ei rangaistaisi.
Toimitusjohtaja Hannu Jouhkin mukaan dekriminalisointi kaikkien huumausaineiden kohdalla auttaisi erityisesti niitä, jotka ovat kaikkein hankalimmassa tilanteessa päihteiden ongelmakäytön suhteen.
– Silloin dekriminalisointi kohdistuisi erityisesti niihin ihmisiin, jotka ovat kaikkein hankalimmassa asemassa ja joiden pääseminen pois huumemaailmasta olisi ehdottoman tärkeää.
– Rankaiseminen auta enää ihmistä, kun hän on syvällä huumemaailmassa, Joukhi perustelee kantaansa.
Millaisia vaikutuksia päihteiden käyttöhuoneilla on päihdeongelmallisten auttamisen ja hoitamisen suhteen? Katso jutun alussa olevalta videolta!
"Kukaan ei halua samaistua pistämällä huumeita käyttävän todellisuuteen"
Huumeiden dekriminalisointia vastustavat pelkäävät Joukhin mukaan usein sitä, että jos huumeiden käytöstä ei rangaistaisi, se antaisi väärän signaalivaikutuksen tai että yhteiskunnan normeja löyhennettäisiin.
Hänestä pelko on aiheeton, sillä esimerkiksi päihteidenkäyttöhuoneet ja huumausaineiden dekriminalisointi eivät aja ihmisiä käyttämään huumeita.
– Kukaan ei halua samaistua pistämällä huumeita käyttävän todellisuuteen, että se olisi joku tavoiteltava tila.
– Siinä mielessä käyttöhuoneet eivät edistä huumeiden käytön aloittamista. Rankaiseminen vie ihmisiä vain syvempiin ongelmiin.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Mitä stigmalle voidaan tehdä? Katso A-klinikkasäätiön ratkaisuehdotukset ongelmiin alla olevalta ideolta!
1:11
Lue myös: Pitäisikö kannabiksen käytön rangaistavuus poistaa? Näin poliisi, THL ja rikosoikeuden professori kommentoivat lakialoitetta
Käyttöhuoneet vähentävät myrkytyskuolemia
A-klinikkasäätiön kohtaavan työn päällikkö Annuska Dal Mason mukaan suomalaiset käyttävät huumeita porttikongeissa kaduilla, vihreissä vessoissa, kotona. Siis paikoissa, joissa huumeiden käyttöä on vaikea valvoa.
– Kun aineita käytetään ilman valvontaa, yliannostuksia tapahtuu eikä ole ketään, joka voisi pelastaa, Maso toteaa.
Lue myös: Yhä nuoremmilta amputoidaan raajoja huumeidenkäytön seurauksena: Yleisistä vessoista tullut käyttöhuoneita – "Kun tuonne katsoo, näkee mikä ongelma on"
Käyttöhuoneissa Mason mukaan on terveydenhuollon ammattilaisia, jotka voivat puuttua yliannostustilanteisiin.
– Emme voi välttämättä välttyä siltä, etteikö tulisi yliannostuksia, mutta me voimme estää sen, että ihmiset eivät enää kuole, Maso kertaa.
A-klinikkasäätiön mielipidekyselyn vastaajista 75 prosenttia katsoo, ettei huumemyrkytyskuolemien osalta ole tehty riittävästi. Joukhin mukaan nimenomaan huumeiden käyttöhuoneet tulisi ottaa Suomessakin keinovalikoimaan.
Näyttöä on nimittäin maailmalta. Joukhin mukaan tällä hetkellä Euroopan yhdeksässä maassa on käytössä huumeiden käyttöhuoneet, ja niiden vaikutus on ollut merkittävä.
– Meillä on käyttöhuoneita lähimaissa, joissa ei ole niiden historiassa ollut yhtäkään huumemyrkytyskuolemaa, Joukhi kertaa.
Käyttöhuoneet vaatisivat lakimuutoksen, joka sallisi huumeiden käytön rajatusti, juuri käyttöhuoneissa.
