Yhä nuoremmilta amputoidaan raajoja huumeidenkäytön seurauksena: Yleisistä vessoista tullut käyttöhuoneita – "Kun tuonne katsoo, näkee mikä ongelma on"

4:52
Katso videolta, miltä yleinen vessa näytti keväisenä sunnuntaina Pengerpuistossa.

Suurissa kaupungeissa asukkaat tietävät, että puiston laidalla löytyvästä yleisövessasta löytää suurella todennäköisyydellä huumeruiskuja. Huumeiden ongelmakäyttö, amputaatiot ja huumekuolemat koskettavat yhä useampaa suomalaisnuorta.

Huhtikuisena sunnuntaina aurinko on houkutellut paikalle runsaasti kevätpäivän viettäjiä Helsingin Kalliossa sijaitsevaan Pengerpuistoon. Letkeä reggaemusiikki pauhaa jonkun matkakaiuttimesta, ja pienehköt seurueet istuskelevat pitkin puistoa.

Puiston laidalla sijaitsevassa vessassa käy kuhina. Pisoaari on muiden puistossa oleskelevien käytössä, mutta varsinaisen vessan puoli on ruuhkautunut – sisälle parin neliön tilaan on pakkautunut kolme henkilöä ja polkupyörä. 

Sininauhasäätiön vertaistoiminnan asiantuntijalle Juha-Pekka Pääskysaarelle ei ole epäselvää, mitä vessan sisällä tapahtuu. Sisällä olevat henkilöt ovat hänelle tuttuja kasvoja, hän tietää heidän käyttävän vahvoja huumeita. 

Vessan lattia on täynnä paperia, tyhjiä lääkemittakuppeja ja neuloja. Seiniä koristaa veriroiskeet, ja yksi pillerikin on unohtunut lavuaarin reunalle. Tämä ei voi millään mittarilla olla hygieeninen paikka sitten huumeiden käyttäjille taikka muille vessan käyttäjille. 

– Kun tuonne katsoo, näkee heti mikä se ongelma on, Pääskysaari toteaa.

Katso videolta artikkelin alusta, miltä yleinen vessa näytti keväisenä sunnuntaina Pengerpuistossa.

Vahvojen huumeiden käyttö kasvaa nuorten keskuudessa

Huumeiden käyttö on kasvanut huomattavasti kuluneena vuosikymmenenä.

Etenkin nuorten 15-34-vuotiaiden keskuudessa huumeet yleistyivät niin viihde- kuin ongelmakäytössä, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2020 tilastoista. Kannabis on huumeista tilastollisesti selkeä ykkönen, mutta sen jälkeen tulevat lääkkeiden päihdekäyttö, amfetamiini ja ekstaasi. 

Kun vahvojen päihteiden ongelmakäyttö lisääntyy, kasvavat myös huumeiden aiheuttamat seuraukset. Etenkin nuorten huumemyrkytykset ovat huolestuttavassa kasvussa. 

Alle 40-vuotiailla miehillä huumemyrkytykset ovat toiseksi yleisin kuolinsyy.

Suomi erottuu muusta maailmasta 

Melkein missä tahansa muualla maailmalla heroiinin aiheuttamat yliannostukset ovat yleisimpiä huumekuoleman syitä. Suomi kuitenkin poikkeaa tästä. 

Suomessa huumekuolema ei ole yleensä välitön seuraus yliannostuksesta. Kuoleman uhka hiipii hitaammin, kun hengitys alkaa lamaantua nukkuessa, suonet tukkeutuvat lääkkeistä, tai sydän lopulta pettää.

Pääskysaaren mukaan tämä ero johtuu lääkkeiden yleisyydestä. Suomessa käytetään väkimäärään suhteutettuna päihdekäytössä paljon buprenorfiinia, jota esimerkiksi opiaattien korvaushoitolääke Subuxone sisältää. 

Subuxone ja muista lääkkeistä vaarallisia tekevät muun muassa voimakkaan addiktion lisäksi se, ettei niitä ole tarkoitettu suonensisäiseen käyttöön. Kun niitä sitten kuitenkin piikitetään, ne aiheuttavat vaurioita suonistoon ja muualle kehoon. 

Jopa raajoja joudutaan amputoimaan yhä nuoremmilta tulehdusten ja suonitukosten vuoksi, Pääskysaari kertoo. 

– Ne ovat huomattavasti yleisempiä kuin ennen, ja nimenomaan nuoret oppivat heti sen lääkkeiden käytön.

Käyttöhuoneista turvaa kaikille?

Näyttää kiistämättömältä, että lisääntyvä huumeidenkäyttö aiheuttaa ongelmia koko yhteiskunnalle. Vaikka huumeita kiellettäisiin kuinka tiukasti lakikirjassa, ne aina löytävät tiensä käyttäjien luokse ja toisinpäin. 

Maailmalla yhtenä ratkaisuna on tarjottu niin kutsuttuja käyttöhuoneita, joiden on tarkoitus luoda turvallisempi ympäristö huumeidenkäyttöön – niin käyttäjille itselleen kuin lähiympäristön asukkaillekin. 

Joissain paikoissa ne ovat pelkistettyjä tiloja, johon pääsee rauhaan piikittämään. Jossain päin maailmaa tarjolla on samassa paikassa myös puhtaita välineitä, ruokaa ja päihde- ja sosiaalihuollon palveluita. Esimerkiksi Tanskasta löytyy molempia.

Suomessa Helsingin kaupunginhallitus oli ensimmäinen, joka päätti kokeilla käyttöhuoneita. Asiasta päätettiin jo vuonna 2018.

Kaupungin työryhmän selvityksen mukaan valvotut käyttöhuoneet vähentäisivät huumehaittoja ja parantaisivat yleistä turvallisuudentunnetta.

Samanlaisia kokemuksia on myös muualta maailmalta, selviää Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen selvityksistä. 

Käyttöhuoneita on jo suunniteltu Suomeen

Ehdotus törmäsi kuitenkin Suomen lakiin. Huumeiden hallussapito ja käyttäminen ovat laissa rangaistavia asioita, joten lainsäätäjien tulisi siis ottaa kantaa huumeidenkäytön laillisuuteen rajallisessa tilassa, sekä työntekijöiden vastuuseen esimerkiksi mahdollisissa yliannostustilanteissa.

Kaupunginhallitus teki valtioneuvostolle lainsäädäntöaloitteen käyttöhuoneiden kokeilemisen sallivasta erillislaista vuoden 2019 alussa, mutta esitys on yhä valtioneuvoston pöydällä.

Hanke vaatii huolellista suunnittelua, eikä koronapandemia erityisesti nopeuttanut asian käsittelyä. 

Mutta visio tulevista käyttöhuoneista on jo olemassa. Pääskysaari kuuluu THL:n työryhmään, jossa suunnitellaan Helsinkiin tulevia käyttöhuoneiden pilottihanketta.

– Mielestäni Suomessa todennäköisin vaihtoehto on se, että tulee tällaisia paikkoja, joissa ihmisiin saadaan kontakti, Pääskysaari kertoo suunnitelmista. 

– Niiden tarkoitushan ei ole pelkästään ehkäistä yliannostuksia, vaan saada nämä ihmiset palveluiden piiriin. 

Mutta näkeekö Pengerpuiston vessasta horjuvin askelin poistuva nuorehko mies käyttöhuoneen hyvänä ideana?

– Eikös tämä ole käyttöhuone? hän vastaa vessaan viitaten.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja