Päihdeongelmallisten parissa työskentelevä A-klinikkasäätiö pelkää, että sote-uudistus heikentää päihdepalveluita entisestään.
Nykyisin moni päihteidenkäyttäjä kokee, että apua ja hoitoa on vaikea saada.
Näin todetaan A-klinikkasäätiöstä, jossa pelätään, että lähivuosina tapahtuva kokonaisvaltainen sote-uudistus hankaloittaa hoitoon hakeutumisesta entisestään.
A-klinikkasäätiön talvella julkaiseman mielipidekyselyn tulokset antoivat toimitusjohtaja Hannu Jouhkin mukaan hälyttäviä signaaleja tulevaisuudesta.
– 60 prosenttia ihmisistä sanoi, että jos heillä olisi nyt tarvetta päihdepalveluille, he eivät tietäisi kehen he ottaisivat yhteyttä hyvinvointialueella, Jouhki kertoo esimerkkinä.
– Kun tälläkin hetkellä on ongelmana, että päihdepalveluita tarvitsevat ihmiset eivät saa hoitoa tarpeeksi ajoissa ja yhdeltä luukulta, tilannetta ei helpota se, että meille tulee ylimenokausi, jossa hallintoa laitetaan uusiksi.
A-klinikkasäätiön asiantuntijat dekriminalisoisivat kaikkien huumeiden käytön, mutta miksi? Katso jutun alussa olevalta videolta! |
Sote-uudistus vaatii aktiivisuutta, joka ei välttämättä ole mahdollista
A-klinikkasäätiön kohtaavan työn päällikkö Annuska Dal Mason mukaan sote-uudistuksen myötä käytännöt päihdepalveluidenkin osalta vaihtelevat kunnittain.
Tämä on ongelma, sillä päihdepalveluita kaipaavan tulee selvittää, miten ja missä hän saa apua. Tilanteesta tekee Jouhkin mukaan entistäkin haastavamman se, että päihdepalveluiden piiriin hakeutuvalta vaaditaan paljon aktiivisuutta.
Oma-aloitteisuus ei ole kaikkien osalta mahdollista.
– Jos ihminen on vaikkapa vakavasti opioidiriippuvainen, oma toimintakyky ja mahdollisuus hakeutua palveluihin on hankala.
Maakunnissa pienempien kuntien kohdalla apu voi olla pitkien välimatkojen päässä. Lisäksi hoitoon pääsy voi pitkittyä myös ajallisesti.
– Se, että pääse hoitoon asti, voi venyä tosi, tosi pitkäksi. Tällä hetkellä voidaan joutua odottamaan todella pitkiä aikoja, Dal Maso kuvastaa ongelmaa.
Näin suomalaisten päihteidenkäyttö on muuttunut
Vaikka suomalaiset mielletään alkoholin ongelmakäyttäjiksi, alkoholin kokonaiskulutus on laskenut vuodesta 2007 lähtien.
Trendistä huolimatta alkoholi näyttelee Jouhkin mukaan todella suurta roolia suomalaisten päihteiden ongelmakäyttäjien keskuudessa.
– Alkoholi on iso ongelmamassa, mikä väestössä on, hän kiteyttää.
Suomalaisten päihdeongelmien profiilissa on etenkin viime vuosina tapahtunut iso muutos.
Alkoholin liikakäytön rinnalle on viime vuosina kohonnut huumeiden käyttö ja erilaisten päihteiden sekakäyttö.
Profiilin muutos näkyy Jouhkin mukaan monella tapaa, esimerkiksi silloin, kun päihdeongelmista kärsivä hakeutuu hoidon piiriin.
– Vähättelemättä millään tavalla alkoholiongelmia, ehkä silloin, kun alkoholi oli aivan selvästi vallitseva ongelma ja päihde, ihmiset olivat toimintakykyisempiä vielä hoitovaiheessakin.
– Päihdesairaalatasolla nähdään, että tyyppipotilas on 20–30-vuotias, yleensä mies, joka käyttää oikeastaan mitä tahansa ja kaikkia aineita sekaisin, Jouhki kuvastaa tilannetta.
A-klinikkasäätiön Dal Maso allekirjoittaa Jouhkin havainnon ihmisten toimintakyvyn totaalisesta laskusta.
Hänen mukaansa päihteiden kanssa painivat eivät esimerkiksi kykene työntekoon ja heidän "elämänsä on mennyt todella pahasti solmuun".
– Siellä on moniongelmaisuutta ja solmuja on useampia, eli ei puhuta enää vain päihdeongelmasta, vaan siellä on velkaongelmia ja muuta taustalla, hän kuvailee.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Päihderiippuvuus ja hoitoon hakeutuminen voivat aiheuttaa päihdepalveluiden tarpeessa olevassa ihmisessä häpeän tunteita. Myös päihteisiin liittyvä stigma voi madaltaa hoitoon hakeutumista.
Mitä ongelmalle voidaan tehdä? Katso A-klinikkasäätiön ratkaisuehdotukset ongelmiin alla olevalta ideolta!
1:11
Mitä päihderiippuvuuden ja hoitoon hakeutumisen aiheuttamalle häpeälle ja stigmalle voidaan tehdä? Katso A-klinikkasäätiön asiantuntijoiden kommentit
Sote-uudistus hyväksyttiin, mutta se on edelleen vaiheessa
Eduskunta hyväksyi massiivisen sote-uudistuksen viime kesänä.
Päivä voidaan pitää historiallisena, sillä uudistuksesta oli ehditty vääntää usean hallituksen kesken yli vuosikymmenen.
– Kansanvallan näkökulmasta nyt on saavutettu voitto ja lopputulos soteen on suuri askel, joka kunnioittaa demokratiaa sekä ottaa huomioon erilaiset alueet ja niiden tarpeet, SDP:n Raimo Piirainen kuvaili tunnelmia sote-uudistuksen hyväksymisen jälkeen.
– Ja on tätä yritettykin, monen hallituksen aikana, kaikkiaan yli 15 vuoden aikana, kahdeksan eri hallituksen aikana, jos Paras-hanke keväältä 2006 katsotaan lähtökohdaksi.