Asiantuntijat ovat eri linjoilla kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamisesta. Kansalaisaloite asiasta on mennyt eduskunnan käsittelyyn.
Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio on yksi heistä, joita on kuultu lakivaliokunnassa asiasta. Hän ajattelee, että huumeiden käytön rangaistavuutta olisi ylipäätään tarve tarkastella uudelleen.
– Minusta ehdotus johdattaa miettimään ylipäätään huumausaineiden käytön kriminalisointia. Koskien sekä miedompia että kovia huumeita.
– Oma käsitykseni on, että on liian pieni askel lähteä miettimään kannabiksen käytön erikoiskohtelua vaan olisi ylimalkaan hyvä tarkastella, onko järkeä ylläpitää kriminalisointia.
Vaikka huumeidenkäytön rangaistavuudesta luovuttaisiin, huumekauppa säilyisi yhä rangaistavana tekona, Nuotio selventää.
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta pyydettiin asiasta lausuntoa. 15.2. päivätyssä kirjallisessa lausunnossa THL ehdottaa, että pelkästään kannabiksen rangaistavuudesta ei luovuttaisi.
– Jos käytön rangaistavuudesta luovutaan, sen tulisi koskea kaikkia aineita ja se tulisi tehdä hoitojärjestelmää, ehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista samanaikaisesti laajentaen ja kehittäen.
Poliisi eri linjalla
Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikosylikomisario Jari Kinnunen suhtautuu aiheeseen kielteisemmin.
Lakivaliokunnalle 15.2. päivätyssä kirjallisessa lausunnossa käydään läpi useita eri kannabiksen haitallisuuteen liittyviä teemoja.
– Poliisin näkökulmasta voidaan kuitenkin todeta, että kannabis on mukana erittäin usein poliisitehtävillä, kuolemansyyn tutkinnasta kotihälytyksiin. Tätä tosiseikkaa ei kannabiksen käytön, hallussa pitämisen ja kasvattamisen laillistaminen tule poistamaan.
Kinnunen tuo lausunnossaan esille esimerkiksi huumausaineista johtuvat kuolemat ja itsemurhatapaukset. '
Viime vuonna Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella nuorin huumausaineisiin kuollut henkilö oli 13-vuotias.
– Tapauksissa, joissa huumausaineita on voitu osoittaa vainajan kemiallisista näytteistä, on lähes poikkeuksetta katsottu kuoleman aiheutuneen kannabiksen ja muiden huumaavien aineiden yhteisvaikutuksesta.
Lue myös: Caritan omistamassa lastenkodissa nuorin asukas oli vasta 8-vuotias huumeita käyttävä lapsi: "Olen itse haudannut viisi nuorta yliannostuksen takia"
Lisäksi Kinnunen tuo esille kytköksen kannabiksen käytön ja nuorisorikollisuuden välillä.
– Vuodesta 2014 lähtien on poliisi Pirkanmaalla - varmaan muuallakin - tutkinut useita henkirikoksia ja niiden yrityksiä, joissa epäillyt ovat olleet alle 18-vuotiaita. Olen toiminut tutkinnanjohtajana useimmissa alueellamme.
– Yhtään sellaista tapausta ei ole, joissa kannabis ei olisi astunut nuoren elämään jo varhaisessa vaiheessa. Siitä on seurannut psyykeen häiriöitä, ongelmia koulussa, ystäväpiirissä ja kotona - vain jatkuvaa alamäkeä, jonka vauhti on viimein pysähtynyt poliisin toimenpiteisiin.
Linkki huumekaupan välillä?
Professori Kimmo Nuotion mukaan lakivaliokunnan kuulemisessa osa esitti näkemyksiä, jonka mukaan huumeidenkäytön rangaistavuutta tarvitaan, jotta poliisi pääsee järjestäytyneen huumekaupan jäljille.
Tästä hän on eri mieltä.
– Kyllä meidän täytyy rangaistavuuden perusteet löytää henkilön omasta toiminnasta. Olisi hyvin välineellistä suhtautumista käyttäjiin ajatella heitä reittinä tavoittaa huumekauppaa.
Rikosylikomisario Jari Kinnunen käy kirjallisessa vastauksessaan läpi samaa teemaa eri näkökulmasta.
Kinnunen viittaa vastauksessaan myös lakialoitteen kohtaan, joka sallisi rajatusti myös kannabiksen kotikasvatuksen.
– Järjestäytyneen rikollisuuden organisaatioiden ja niiden raha- ja tavaravirtojen esitutkintaan- ja syytteeseen saattamiseen pystytään vain, kun näitä rikoksia saadaan paljastettua. Yksi työkalu poliisin muun keinovalikoiman joukossa on kotietsintä. On erittäin harvinaista, että kannabiskasvuston löytyessä ei löytyisi muita huumausaineita, huumausaineiden myyntiin selvästi osoittavia todisteita sekä omaisuus-, ja petosrikollisuuteen viittaavaa aineistoa sekä todisteita.
Parempaa apua päihdeongelmaisille
Yksi rangaistavuudesta luopumisen keskeisiä argumentteja on, että huumeiden käytöstä rankaiseminen saattaa estää tai hankaloittaa käyttäjien kykyä ja halukkuutta hakea apua päihdeongelmiin.
Tästäkään asiantuntijat eivät ole yksimielisiä, mutta molemmat peräänkuuluttavat huumeiden käytön ennaltaehkäisyä.
– Täytyy laajempana kokonaisuutena miettiä, että miten saadaan ihmiset pysymään erossa huumeista ja hankkimaan apua, kun riippuvuus on syntynyt, rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio pohtii.
Hän toteaa, että huumeiden käytön rajoittamisen pitäisi keskittyä sosiaali- ja terveydenhuollon piiriin. Kirjallisessa lausunnossaan myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on samoilla linjoilla.
– THL ehdottaa, että huumepolitiikkaa kehitettäisiin niin, että huumeiden käyttöön puututtaisiin ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin ja yhteiskunnallista keskustelua jatkettaisiin käytön rangaistavuuden poistamiseksi kaikkien huumeiden osalta.
Lue myös: Päihteitä käyttävien äitien kuntoutusmäärät romahtivat – suurimpana syynä kuntien taloustilanne: "Äitejä lähetetään meille liian myöhään"
Rikosylikomisario Kinnunen puolestaan katsoo, ettei nykyinen lainsäädäntö estä avun hakemista päihdeongelmiin.
– Haittojen vähentäminen riippuu täysin siitä, mikä on huumevieroitushoidon taso ja laajuus kussakin kunnassa sekä siitä, miten käyttäjä itse kokee hoidon tarpeensa. Mikäli hän ei koe tarvitsevansa hoitoa, eivät hyvätkään kunnalliset tai muiden tarjoamat hoitopolut häntä auta. Hoitopolulle astumista ei estä nyt voimassa oleva rikoslain säännöstö. Yleisesti voitaneen todeta, että huumausainehaittojen edullisinta vähentämistä lienee käytön ennalta estäminen - ei käytön salliminen.