Kun kerron aikuisille, miten paljon käytän harrastuksiini viikossa aikaa, saan aina samat kysymykset: Miten jaksat? Onko sinulla vapaa-aikaa? Entäs koulu? Vastaan näihin kysymyksiin nyt kerralla.
Kirjoittaja on MTV Uutisten TET-harjoittelija.
Olen yhdeksäsluokkalainen ja harrastan jazztanssia, showtanssia, pesäpalloa ja pianonsoittoa. Harjoituskertoja minulla on viikossa yleensä kaikkiaan yhdeksän.
Lue myös: Suomalaislapset liikkuvat uuden kansainvälisen tutkimuksen mukaan eniten EU:ssa – tutkijat epäilevät tuloksia
"Miten jaksat tuon kaiken?"
Henkinen ja fyysinen jaksaminen on myös tärkeää ottaa huomioon näin vauhdikkaassa arjessa. Pitää tarkkailla väsymystä ja fyysistä rasitusta rasitusvammojen varalta.
Valmentajan tehtävä on auttaa, tukea ja opettaa. Hänen pitää myös ymmärtää ja ottaa huomioon tarpeellinen lepo ja antaa vapaus jättää treenejä väliin.
Jos tulee rasitusta tai rasitusvammoja, pitää tietenkin levätä ja kuntouttaa kunnolla. Ja jos olen väsynyt, jätän treenit väliin. Sekin on täysin ok. Yritän kuitenkin aina mennä, vaikkei niin paljon kiinnostaisi, koska harjoitusten jälkeen on tosi iloinen ja hyvä olo.
"Onko sinulla vapaa-aikaa?"
Olen sellainen ihminen, etten halua olla paikallani. Jos minulla ei olisi noita harrastuksia, en tiedä mitä tekisin vapaa-ajalla.
No, voisin tietenkin nähdä kavereitani. Paitsi että oikeastaan kaikki kaverini olen saanut noiden harrastusteni kautta, ja näen heitä harjoituksissa monta kertaa viikossa.
Lue myös: THL julkaisi uutta tietoa opiskelijoiden elintavoista
"Entäs koulu?"
Kun olen koulussa, yritän olla mahdollisimman ahkera ja kuunnella tunnilla. Kotona teen läksyt joko heti koulun perään tai treenien jälkeen. Sillä olen ainakin tähän asti pärjännyt. Keskiarvoni on lähempänä yhdeksää, ja sillä pääsen haluamaani lukioon.
"Miksi harrastat niin paljon?"
Kaikki harrastukseni antavat elämääni paljon enemmän kun ottavat. Niin kun kirjoitin, olen saanut paljon uusia kavereita.
Olen tanssinut kolmevuotiaasta lähtien, ja tanssi on aina ollut osa elämääni. Tanssi on arjessani tapa purkaa joitakin vaikeita tunteita tai huonoa oloa. Sen avulla voi ilmaista itseään ja käsitellä päässä pyörivät asiat helpommin kuin vain kotona makaamalla.
Pesäpallon aloitin ekalla luokalla, koska kaverini harrasti sitä ja halusin itsekin kokeilla. Pesis taas opettaa ryhmätyötaitoja ja joukkuepelaajana olemista. On pakko osata ottaa muut huomioon tai joukkue ei toimi.
Pianoa aloin myös soittaa jo ykkösluokalla. Pianonsoitossa oppii erityisesti rytmitajua ja keskittymistä.
Olennaista on, että ketään ei pidä pakottaa harrastamaan mitään. Se on turhaa sekä perheelle, joka maksaa epämieluisasta tekemisestä, että nuorelle joka joutuu käymään siellä ja käyttämään aikaansa, vaikka ei haluaisi.
Seurojen, valmentajien ja opettajien täytyy olla kannustavia ja nuorten hyvinvoinnin huomioonottavia. Onhan selvää, että hyvässä ilmapiirissä on kivempi olla kuin huonossa.
Lue myös:
Lapsuuden liikkumattomuutta ei voi korvata myöhemmin – eletty elämä näkyy luustossa
Suomalaisten kunto heikentyy huolestuttavasti – tämäkin liike voi olla monelle jo vaikea
Katso myös: Huonot liikuntakokemukset lapsuudessa saavat jäämään sohvalle aikuisena
9:31