45 minuuttia: Poliisin epäiltyjen rekisterissä nuhteettomien suomalaisten nimiä

Vladimir Putin -merkinnällä tunnetuksi tulleessa poliisin epäiltyjen rekisterissä on tuhansien, arviolta jopa kymmenentuhannen ihmisen henkilötietoja, kertoo illan 45 minuuttia -ohjelma. Poliisihallitus ei ole antanut julkisuuteen tietoa epäiltyjen rekisteriin kirjattujen ihmisten määrästä.

Keskusrikospoliisin ylläpitämään epäiltyjen rekisteriin on syötetty tietoja 1990-luvun lopulta saakka. Rekisteriä valvoo poliisihallitus. Myös tietosuojavaltuutetulla on valvontavastuu.

– En pidä sitä lukua mahdottomana. Ottaen huomioon pitkän ajan ja näillä tiedoilla on myös aika pitkä tallennusaika, sanoo tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

45 minuuttia -ohjelman eri lähteistä saamien tietojen mukaan rekisterissä on myös suuri määrä nuhteettomien suomalaisten nimiä, joita on hatarin, arveluttavin tai kokonaan virheellisin perustein liitetty rikoksesta epäiltyyn henkilöön tai rikolliseen toimintaan.

Lisäksi rekisteriin on liitetty hatarin perustein suuria yrityksiä.

Lain mukaan epäiltyjen rekisteriin kirjaamiseen täytyy liittyä rikosepäily tai rikostutkinta. Peruste kirjaamiselle on myös silloin, kun epäillään vakavaan rikokseen myötävaikuttamista.

Ohjelman tietojen mukaan ihmisiä on päätynyt poliisin epäiltyjen rekisteriin muun muassa sillä perustella, että he ovat julkisesti näyttäytyneet rikoksesta epäillyn seurassa.

– Se on se kauhuskenaario, mikä tässä kaiken aikaa pyörii mielessä. Se varmasti kuvastaa sitä etäisyyttä, mikä poliisihallituksella rekisterin pitäjänä on kenttätyöhön, Aarnio sanoo.

"Virheellisellä rekisterimerkinnällä tuhoisat seuraukset"

Aarnio on esittänyt huolensa siitä, että poliisin käytännön työssä toimivaltasäännökset eivät ole kaikille kristallin kirkkaita.

– Lait ovat kirjoitettu selkeästi, mutta jalkauttaminen käytännön työhön on haaste, Aarnio sanoo.

Tietosuojavaltuutetun mukaan voimassa olevan lainsäädännön mukaan tällaisille merkinnöille ei ole laillisia perusteita.

– Se ei ole missään nimessä niiden kriteereiden mukaista, Aarnio toteaa.

Merkinnällä voi olla vaikutuksia ihmisen elämään, mikäli se vuotaa tietojärjestelmästä tai sitä käytetään väärin, uskoo Aarnio.

– Me tiedetään tänä päivänä, että ihmisen pitäisi brändätä itsensä ja huolehtia omasta maineestaan. Jos virheellinen tieto siitä, että henkilö on poliisin epäiltyjen järjestelmässä vuotaa, niin jokainen voi ymmärtää, että sillä on tuhoisat seuraukset, Aarnio sanoo.

Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan rekisterin laajentamista koskeva lakimuutos, niin sanottu havaintotietojärjestelmä. Se laajentaisi poliisin oikeuksia entisestään ja mahdollistaisi keneen tahansa liittyvien pelkkien havaintojen kirjaamisen järjestelmään.

Lue myös:

    Uusimmat