29-vuotias huippukokki Antti Lukkari kuoli verenmyrkytykseen lomamatkallaan Filippiineillä. HUSin infektioylilääkärin Asko Järvisen mukaan tapaus on kuitenkin harvinainen.
Kansankielinen sana verenmyrkytys tarkoittaa sitä, että bakteeri pääsee vereen ja sitä kautta leviämään ja lisääntymään elimistössä. Kyseessä on Järvisen mukaan vaikea yleisinfektio.
Verenmyrkytyksiä tavataan Suomessa eniten pikkulapsilla sekä ikäihmisillä. Pikkulapsilla myrkytyksen voi aiheuttaa synnytyksen yhteydessä saadut bakteerit tai synnynnäiset epämuodostumat. Ikäihmisillä virtsatieinfektiot ovat yleisin syy verenmyrkytykseen.
Verenmyrkytykset ovat 2000-luvulla Järvisen mukaan jopa kaksinkertaistuneet. Syynä tähän on katetrien käytön lisääntyminen hoidoissa sekä väestön ikääntyminen.
Lue myös: Harva tietää, vaikka pitäisi: Virtsatietulehdus oireilee vanhuksilla hämmentävällä tavalla – voi hoitamattomana johtaa verenmyrkytykseen
Perusterveellä työikäisellä verenmyrkytyksiä on selvästi vähemmän.
– Työikäisillä verenmyrkytys on harvinaisempi. Pahimmillaan sen voi aiheuttaa pieni haava tai hiertymä, Järvinen sanoo.
– Verenmyrkytyksessä ulkokuori, iho tai limakalvo rikkoutuu ja puolustusjärjestelmä päästää bakteerin elimistöön, hän jatkaa.
Myös suonensisäisten huumeiden käyttö altistaa verenmyrkytykselle.
Aina henkeä uhkaava tilanne
Järvisen mukaan verenmyrkytyksen oireena voidaan pitää sitä, että potilas tuntee olevansa kipeämpi kuin koskaan.
Hoito riippuu siitä, mikä bakteeri on aiheuttanut taudin. Virtsateistä ja suolistobakteereista aiheutuneet verenmyrkytykset voivat oireilla kevyemmin ja vaativat lyhyempää hoitoa.
Nopea hoitoon pääsy on Järvisen mukaan kaikissa tapauksissa erittäin tärkeää.
