Yleistynyt verenmyrkytys voi johtaa kuolemaan, mutta kaikki eivät hakeudu hoitoon – lääkärit kertovat yleisimmät oireet

Harmitonkin haava voi huonolla tuurilla johtaa verenmyrkytykseen. Verenmyrkytys saa entistä useammin alkunsa myös vakavasta hampaiston infektiosta. Selvästi yleisimmin verenmyrkytyksen taustalla on kuitenkin ikääntyneen ihmisen virtsatieinfektio, kertoo Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) infektiolääkäri Harri Marttila.

Verenmyrkytyksessä bakteeri pääsee elimistön puolustusjärjestelmän läpi verenkiertoon, leviää ja aiheuttaa voimakkaan yleisinfektion.

– Kukin meistä pystyy vähentämään omaa verenmyrkytysriskiään pitämällä ihonsa kunnossa – ja jos tulee haavoja, hoitamalla niitä hyvin – sekä huolehtimalla hampaistaan, Marttila sanoo.

Marttilan mukaan esimerkiksi lemmikkien puremat ovat hieman suuremman riskin haavoja. Tällaisia verenmyrkytyksiä voidaan torjua aloittamalla antibioottihoito, vaikka puremahaavaan ei olisi ehtinyt kehittyä infektiota.

Hus-yhtymän infektioylilääkäri Asko Järvinen huomauttaa, että ikääntyneiden verenmyrkytykseen johtavia virtsatieinfektioita olisi mahdollista ennaltaehkäistä huolehtimalla riittävästä juomisesta. Ikääntyneet ovat alttiimpia verenmyrkytyksille myös puolustusjärjestelmän heikentymisen takia.

Järvisen mukaan Suomessa todetaan vuosittain noin 20 000 verenmyrkytystä, mikä on jopa kaksi kertaa enemmän kuin vielä vuonna 2004. Taustalla on ainakin kaksi syytä. Verenmyrkytykset ovat selvästi yleisimpiä yli 70-vuotiailla, ja Suomen väestö ikääntyy hurjaa vauhtia. Toisaalta veren bakteeriviljelynäytteitä myös otetaan nyt terveydenhuollossa entistä enemmän, jolloin entistä useampi verenmyrkytys saadaan diagnosoitua.

Oireina kuumetta ja väsymystä

Marttilan mukaan verenmyrkytyksen tyypillisiä oireita ovat kuume, väsymys, voimattomuus ja yleinen sairaudentunne. Osa kärsii lisäksi pahoinvoinnista, ja iäkkäillä ihmisillä voi olla myös keskushermosto-oireita, kuten sekavuutta.

– Joskus tauti alkaa kuin salama kirkkaalta taivaalta ja ihminen on 1–2 tunnissa siinä kunnossa, että on aivan selvää, että hänen on mentävä sairaalaan. Mutta sitten on myös niitä verenmyrkytyksiä, joissa oireet ovat melko lieviä ja tauti voi edetä hyvinkin hitaasti päivien tai jopa viikkojen ajan. Muistan tapauksen, jossa ihminen oli elänyt normaalia elämää ja hakeutui lääkäriin parin viikon lämpöilyn jälkeen – hänellä todettiin verenmyrkytys.

Marttilan mukaan potilaat eivät aina osaa hakeutua ajoissa hoitoon, sillä ensioireet voivat muistuttaa esimerkiksi influenssaa.

Lue myös: Professorin mukaan osa apteekeista liioittelee D-vitamiinin tarvetta – "Toksisin vitamiini, jota ei pidä syödä liikaa"

Kuolleisuus yleisintä ikääntyneillä

Järvinen kertoo, että noin 13 prosenttia verenmyrkytyksistä johtaa kuolemaan. Kuolleisuus on selvästi suurinta vanhimmissa ikäryhmissä.

– Alle 50-vuotiailla kuolleisuus on vähäistä ja lapsilla vielä vähäisempää. Ikääntyneiden lisäksi alle yksivuotiaat lapset ovat kuitenkin toinen ryhmä, jolla verenmyrkytyksiä on enemmän kuin vanhemmilla lapsilla ja työikäisillä. Pikkulapsilla immuunijärjestelmä ei ole vielä kehittynyt täysin, mistä syystä pienimpien vauvojen infektiot tulisi aina tutkia lääkärissä.

Järvisen mukaan noin kolmannes verenmyrkytyskuolemista tapahtuu hyvin varhain kahden päivän kuluessa. Tällöin taustalla voi olla kolme syytä: hoitoon on hakeuduttu liian myöhään, diagnosointi on viivästynyt tai tauti on niin raju, ettei sitä pystytä hoitamaan enää millään keinolla.

Vastustuskykyiset bakteerit yleistyvät

Verenmyrkytys vaatii nopean antibioottihoidon suonensisäisesti. Antibiootille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamia verenmyrkytyksiä on Suomessa vielä vähän, joten antibioottihoito yleensä tehoaa hyvin, kertoo Järvinen.

– Tällä on suuri vaikutus taudin ennusteeseen, sillä jos tehokkaan antibioottihoidon aloittaminen viivästyy, kuolleisuus alkaa lisääntyä nopeasti. Nopeuden lisäksi on siis valttia, että tehdään oikea valinta antibiootin suhteen. Meidän on tärkeä pyrkiä Suomessa estämään antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien leviämistä.

Tällaiset bakteerit ovat Järvisen mukaan yleistymässä Suomessakin, ja tyypillisimmin ne ovat suolistobakteereita. Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat levinneet Suomeen maailmalta esimerkiksi matkailun kautta, mutta myös ympäristöstä löytyy tällaisia bakteereita.

Vaikka lääketiede kehittyy kovaa vauhtia, verenmyrkytysten hoitotulokset eivät ole muuttuneet merkittävästi 40 vuoden aikana. Vaikeimmissa infektioissa kuolleisuus on pysynyt ennallaan.

– Tähän varmasti vaikuttaa ainakin osittain tämä antibioottiresistenssin kehittyminen, Järvinen huomauttaa.

Lue myös: Kaksi liikuntamuotoa, joista voi olla hyötyä astmaatikolle