16 sekunnin taskuparkkeeraus 334 miljoonan kilometrin päässä Maasta – luotain yrittää pikapysähdystä Bennu-asteroidin pinnalle

Tarkoituksena on kerätä vähintään 60 grammaa ja enimmillään pari kiloa näytteitä, jotka luotain palauttaa Maahan vuonna 2023.

Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan OSIRIS-REx-luotain lähti matkaa vuonna 2016, ja se on kiertänyt läpimitaltaan noin 500-metristä Bennu-asteroidia jo parin vuoden ajan. Lyhytkin käväisy asteroidin pinnalla on tarkkaa puuhaa, sillä kivenjärkäleiden keskellä oleva sopiva laskeutumisalue on vain muutaman normaalin parkkiruudun kokoinen, halkaisijaltaan noin 16 metriä.

Näytteitä keräävä luotain vastaa puolestaan kooltaan normaalia pakettiautoa.

Lue myös: Nasa ryhtyy tiistaina uskaliaaseen koitokseen: Luotain suutelee 5 sekunnin ajan tappaja-asteroidia, joka saattaa törmätä Maahan 2100-luvulla

Asteroidi viilettää avaruudessa 334 miljoonan kilometrin päässä Maasta, joten viestien perillemeno kestää melkein 19 minuuttia. Luotainta ei siis voi etäohjata laskeutumisessa, vaan se hoitaa prosessin itsenäisesti ottamalla pintaa lähestyessään kuvia ja vertaamalla niitä aiempiin kuviin valitusta laskeutumispaikasta.

Uusi yritys ei onnistu heti

Laskeutumista on harjoiteltu aiemmin jo pariin otteeseen. Harjoitusten aikana OSIRIS-REx-luotain on laskeutunut noin kilometrin etäisyydellä Bennusta olevalta kiertoradaltaan lähimmillään vain 40 metrin korkeudelle asteroidin pinnasta.

Nyt edessä olevassa tosikoitoksessa on siis tarkoitus luovia kivenjärkäleiden ohi aina hienojakoiselle pinnalle saakka. Onnistuessaankin kyse on todellisesta pikavisiitistä (touch-and-go), sillä asteroidin pintaa koskettaa vain luotaimen keräin ja sekin vaivaiset 16 sekuntia. Luotain pöllyttää asteroidin pintaa kaasulla, minkä toivotaan irrottavan tarpeeksi hienojakoista pintamateriaalia, regoliittia, luotaimen mukaan.

Lue myös: Bennu-asteroidin törmäys Maahan vastaisi 80 000 Hiroshiman pommin jysähdystä – Nasa pohtii keinoja suojautua

Jos näytemäärä havaitaan seuraavien päivien analyysissa riittämättömäksi, luotain voi palata asteroidien pinnalle tekemään uuden yrityksen – mutta vasta ensi vuoden puolella. Vaikka saalis jäisi minimimäärään eli 60 grammaan, kyseessä on Nasan suuri avaruudesta tuoma näyte-erä sitten Apollo-kuulentojen ja ensimmäinen asteroidin pinnalta.

Hyvin vanha ja hyvin musta

Mitä seitsemän vuoden tutkimusmatkan kohteena olevasta Bennusta sitten tiedetään?

Vuonna 1999 löydetty asteroidi on ihanteellinen kohde muun muassa siksi, että se on avaruuden mittakaavassa suhteellisen lähellä. Ehkä jopa liian lähellä: Bennu on ollut Nasan tarkkailulistalla niistä taivaankappaleista, jotka saattavat muodostaa mahdollisen vaaran maapallolle.

Bennun rata muuttuu hiljalleen, ja esimerkiksi vuosina 2175–2199 tutkijat ovat arvioineet todennäköisyyden törmäykselle Maan kanssa olevan 1:2700:aan. Ei siis kovin suuri, mutta selvästi suurempi kuin päävoitto lotossa yhdellä pelirivillä.

Tieteen kannalta Bennu on hyvä kohde sikäli, että sen rakenteen arvioidaan olleen suhteellisen muuttumaton jo miljardien vuosien ajan. Asteroidilla, jonka uskotaan muodostuneen aurinkokuntamme olemassa olon ensimmäisten 10 miljoonan vuoden aikana (yli 4,5 miljardia vuotta sitten), voi siten olla paljon kerrottavaa oman planeettamme historiasta.

Pyhä egyptiläinen lintu

Bennun pinnalta voi löytyä muun muassa molekyylejä, joita esiintyi jo silloin kun elämää alkoi ensi kertaa muodostua Maassa. Bennun tiedetään sisältävän paljon hiiltä – jopa niin paljon, että sysimusta möykky heijastaa siihen osuvasta auringonvalosta vain neljä prosenttia. Vertailun vuoksi Maan osalta vastaava heijastusprosentti on 30.

Lue myös: Luotain tallensi ennennäkemättömän kivikuuron asteroidilta: Syy, mikä irrotti järkäleet, voi tuoda vastauksia asteroidien liikeratoihin sekä kehittymiseen miljoonien vuosien takaa

Pari vuotta asteroidia kiertänyt Nasan luotain paljasti myös sen, että Maasta katsoen tasaiselta vaikuttaneen Bennun pinta olikin täynnä valtavia kivilohkareita. Arvioitu turvallinen paikoitustila OSIRIS-REx-luotaimelle supistui sen vuoksi noin sadasta parkkiruudusta viiteen.

Bennu on saanut nimensä egyptiläisen mytologian pyhältä linnulta, harmaahaikaralta. Nimeä ehdotti yhdeksänvuotias amerikkalainen Michael Puzio nimikilpailussa vuonna 2013.