Tiramisú maanittelee esiin jokaisen kokin tai italialaisen äidin kilpailuvietin, ja sitä koskevat keskustelut kuumenevat välillä melkoisesti. Olen maistanut lukemattomia eri versioita, ja nyt – 15 vuotta ohjetta hiottuani – olen nöyrimmästi sitä mieltä, että omani on kaikkein paras. (Otan mieluusti haasteen vastaan…) Minun tiramisússani kosteus ja kiinteys ovat oikeassa tasapainossa, siinä on juuri sopiva alkoholinmaku ja satumainen koostumus.
On hölmöjä harhaoppisia, jotka lisäävät vaahtoon kovaksi vatkattuja valkuaisia, mutta se on oikea sudenkuoppa, jonka takia jälkiruoka vähitellen lässähtää. Tiramisú vaatii aikaa tekeytyäkseen, ja se kannattaa valmistaa 12 tuntia etukäteen, mieluusti jo edellisenä päivänä. Tämä on selvä etu, kun ateria lähestyy loppuaan.
Vispaa keltuaiset, sokeri ja 2 rkl rommia keskenään isossa kulhossa. Vatkaa voimakkaasti vähintään 5 minuuttia. Seoksesta pitää tulla aivan vaaleaa ja tilavuudeltaan moninkertaista. Kääntele mascarpone varoen joukkoon. Sekoita mahdollisimman vähän. Kaada espresso ja 8 cl vaaleaa rommia matalaan kulhoon tai vatiin ja ota esille kahdeksan pientä kulhoa tai kahvikuppia.
