"Yllättävän proteiinipitoista" – syödäänkö ilmasta tehtyä avaruusruokaa tulevaisuudessa myös maassa?

Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto ovat kehitelleet menetelmää, jolla ilmasta voidaan tehdä ruokaa. Jo 60-luvulta asti Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan ajatuksissa ollutta laitetta kehitetään helpottamaan ruokailua avaruudessa.

– Kaikki, mitä siellä syödään, pitää sinne myös viedä, kertoo biotekniikan tohtori ja VTT:n tutkija Lauri Reuter Huomenta Suomen haastattelussa tiistaina 22.8..

– Pelkkä matkustaminen avaruuteen maksaa parikymmentä tuhatta euroa kilolta, kalliita eväitä.

Tällä hetkellä avaruudessa on tutkijan mukaan syöty periaatteessa ihan samaa ruokaa kuin maassa. Ruoka on vain kylmäkuivattu ja pakattu hyvin valmiiksi annoksiksi. Maasta ruoan kantamisen sijaan uudella teknologialla pyritään siihen, että ruoka voidaan valmistaa avaruudessa.

"Lopputulos töhnää"

Kun kehitteillä oleva menetelmä on valmis, ei ilmasta ruoan valmistamiseksi tarvita muuta kuin muutamia mikrobeja ja mineraaleja, hiilidioksidia, sähkövirtaa ja itse laite. Prosessissa käytetään mikrobeja, jotka kykenevät hapettamaan vetyä ja jotka saavat voiman ja energian sähköstä. Mikrobit sitovat ilmasta hiilidioksidia, ja seurauksena syntyy biomassaa ja ruokaa. Tutkijan mukaan tulos on hyvin ravitsevaa.

– Lopputulos on töhnää, mutta se on yllättävän proteiinipitoista. Jopa puolet on proteiinia ja parikymmentä pinnaa hiilihydraatteja, Reuter kertoo.

– Tällä hetkellä avaruusasemalla on kasvatettu esimerkiksi salaatteja, sillä on tärkeää saada tuoretta ruokaa, jotain rakenteita, joita syödä, jotka muistuttaa maasta. Mutta sitten tarvitaan myös proteiinia ja hiilihydraatteja, jotta saadaan se bulkkiruoka.

Teknologialla pyritään tuottamaan ainakin pieni osa astronauttien ruoasta. Reuterin mukaan erityisesti ruoka-aineet, jotka pilaantuvat tai hajoavat nopeasti, ovat tärkeitä tuottaa avaruudessa. Omavarainen ruoan tuottaminen on erityisen tärkeää, jos suunnitellaan pidempiä avaruusmatkoja Marsiin tai kauemmas.

– Samalla on pakko kierrättää se hiilidioksidi, mitä hengitetään ja jätteet, mitä tuotetaan siellä avaruuslaivassa. Pitää luoda kiertotalous, kiertosysteemi, Reuter sanoo.

Virtsaa puhdistetaan jo nyt avaruudessa juomatarkoituksiin, sillä veden vieminen avaruuteen on erityisen kallista.

Avaruusruokaa voitaisiin syödä tulevaisuudessa myös maassa

Teknologia, jota kehitellään avaruuteen, suljettuun ympäristöön, toimisi myös maassa, Reuter kertoo. Monilla alueilla ruoan tuottaminen hankaloituu ja hankaloituu koko ajan.

– Jos samoja teknologioita voitaisiin käyttää esimerkiksi kaupunkiympäristöissä, voitaisiin tuottaa ruokaa täällä. Tai sellaisilla alueilla, joissa on liian kuivaa tai kuumaa tuottaa ruokaa muilla tavoilla, tutkija kertoo.

Reuter ei sulje pois ajatusta, että jossain vaiheessa vastaavat laitteet voisivat löytyä jokaisen kotoa.

– Spirulinan voisi kasvattaa omassa keittiössä tai kasvisoluista jonkinlaista marjasmoothieta. Se on hyvin mahdollista.

Reuterin mukaan saattaa kuitenkin olla, että ihmiset haluavat päästä helpommalla ja ostaa valmiin tuotteen kaupasta. Teknologiaa voitaisiin kuitenkin esimerkiksi hyödyntää kaupoissa ja ravintoloissa, jolloin ruoka voitaisiin tuottaa lähellä.

Reuter ei lähtisi silti korvaamaan oikeaa ruokaa pelkillä puristetuilla ruokamassoilla, joista saa kaikki tarvittavat ravintoaineet. Tutkija uskoo, että oikealla ruoalla on merkitystä niin ravitsemuksellisesti kuin psykologisestikin.

– Ruoan koostumus ja se matriisi, josta ne ravintoaineet saadaan on todella tärkeä, me ei edes tiedetä, kuinka tärkeä se on, hän sanoo.

Reuters pohtii kuitenkin, että oikeaa ruokaa voi myös joskus olla bioreaktorissa valmistettu levä, josta saa tärkeitä rasvahappoja.