Ruokaa voidaan tuottaa nappaamalla ilmasta hiilidioksidia ja vettä ja valmistamalla siitä proteiinia bakteerien ja aurinkosähkön avulla. Syötävää proteiinia saadaan siis aikaan ilman päästöjä ja samalla vähennetään ilmastonmuutosta kiihdyttävän hiilidioksidin määrää ilmakehässä. Espoolainen startup-yritys Solar Foods on jo käynnistänyt koetuotannon ja suunnittelee tehtaan avaamista.
Ruokaproteiinia voi tuottaa ilmasta bakteerien ja aurinkosähkön avulla. Kuulostaa tieteisfantasialta, mutta on täyttä totta. Koelaitos on jo käynnissä salaisessa osoitteessa pääkaupunkiseudulla.
– Otetaan hiilidioksidia ja vettä ilmasta ja sitten meillä on tietty bakteeri, joka pystyy hyödyntämään hiilidioksidia ja energianlähteenä on sähköllä tehty vety. Hiilidioksidi ja vety ovat pääraaka-aineet, selittää Solar Foods Oy:n teknologiajohtaja Juha-Pekka Pitkänen.
Ilmakehän hiilidioksidia hyödynnetään tuotannossa
Olutpanimoa muistuttavan prosessin lopputuotteena syntyy ruuaksi kelpaavaa proteiinia.
Idea kehitettiin jo 60-luvulla, kun mietittiin, miten astronauteille voisi tuottaa ruokaa avaruuslennolla. Nyt aika on parempi idean toteuttamiselle: ilmakehästä pitäisi saada pois hiilidioksidia ja maailman ruuantuotannon turvaaminen kaipaa kipeästi uusia ratkaisuja.
– Kun ihmisiä tulee lisää, maa-alat pitää käyttää hyödyllisemmin. Tämä on tärkeä lisä siihen, mitä nykyinen maatalous pystyy tuottamaan. Meidän on myös pakko kehittää teknologioita, jotka hyödyntävät ilmakehän hiilidioksidia. Tämä on yksi iso askel siihen suuntaan, pohtii Pitkänen.
Ruuantuotantoa ilman päästöjä vesistöihin tai ilmakehään
Suljetusta prosessista ei synny päästöjä vesistöihin eikä ilmakehään. Jos iso osa syömästämme proteiinista tuotettaisiin nappaamalla ilmasta hiilidioksidia, maanviljelyyn ja karjankasvatukseen tarvittaisiin vähemmän maata. Samalla vähenisivät myös maatalouden ravinnevalumat vesistöihin.
Tuotetun proteiinin käyttömahdollisuudet ovat monet.
– Mielikuvitus on rajana. Sitä voi olla lisukkeena leivässä tai jugurtissa tai smoothiessa, mutta miksei siitä voisi tehdä myös jauhelihaa korvaavaa pääproteiinilähdettä, miettii Pitkänen.
Ensimmäinen tehdas suunnitteilla
Ensimmäisen tehtaan arvioidaan valmistuvan 2-3 vuoden päästä. Yritys sai vastikään Ålandsbankenin Itämeriprojektilta 50 000 euron rahoituksen, joka käytetään tehtaan suunnitteluun. Tehtaan sijainti ei vielä ole selvillä, mutta se sijoittuu jonkun hiilidioksidia tuottavan laitoksen viereen. Ensimmäisen tehtaan arvioidaan tuottavan noin miljoona kiloa proteiinia vuodessa.
– Meidän ensimmäisen tehtaan tuotanto tulisi olemaan varmaan noin miljoona kiloa vuodessa. Se on prosentin luokkaa Suomen proteiinialijäämästä. Jos koko alijäämän haluaisi kattaa, se olisi käytännössä 100 semmoista reaktoria, laskee Pitkänen.
EU: lta saatava hyväksyntä uuselintarvikkeeksi
Samaan aikaan tehtaan suunnittelun kanssa yritys hakee EU: lta hyväksyntää uuselintarvikkeeksi.
– Koska kyseessä on uuselintarvike, on osoitettava, että tämä on turvallista ihmisravinnoksi. Siinä prosessissa EU:n elintarvikeviraston kanssa menee vähintään kaksi vuotta, arvioi Pitkänen.
Hinnaltaan uusi proteiini on kilpailukykyinen nykyisten proteiinien kanssa.
– On arvioitu, että ensimmäisessä tehtaassa tuote voisi olla samaa hintaluokkaa kuin nykyiset proteiinilisät eli samassa hintahaarukassa kuin herne- ja heraproteiini, uskoo Pitkänen.
Kun tuotanto kasvaa isompaan mittakaavaan, hinnassa pystytään kilpailemaan myös tuontisoijan kanssa.
Yhtiön tuotantomenetelmä perustuu Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) tutkimushankkeisiin.