Mainos

Yleinen uskomus ei pidäkään paikkaansa: Jos himoitse tiettyä ruokaa, tämän se oikeasti paljastaa sinusta

Suurin osa meistä tietää, miltä tuntuu, kun tekee mieli oikein kovasti jotain ruokaa, vaikkapa suklaata. BBC-sivuston mukaan ruokahimo ei kuitenkaan ole kehon tapa ilmoittaa, että jotain ravintoainetta tarvitaan.

Yleensä ihmisten tekee mieli sellaisia ruokia, joissa on paljon energiaa. BBC-sivuston mukaan tämä selittää sen, miksi ruokahimot yleensä liitetään painonnousuun. 

Moni uskoo, että ruoan himot ovat kehon keino kertoa, että emme saa tarpeeksi jotain ravintoainetta. Raskaana olevan naisen on sanottu haluavan kovasti jotain ruokaa siksi, että vauvan uskotaan tarvitsevan sitä.

BBC-sivuston mukaan nämä yleiset uskomukset eivät kuitenkaan pidä paikkansa. Monissa tutkimuksissa on havaittu, että ruokahimoille on useita syitä, joista suurin osa on psykologisia.

Kulttuurinen ehdollistuminen

Venäläinen tutkija Ivan Pavlov havaitsi 1900-luvun alussa tekemässään kuuluisassa kokeiden sarjassa, että havaitessaan tietyn aistiärsykkeen koirat alkoivat ennakoida, että nyt on tiedossa ruokaa. Pavlov opetti eläimet reagoimaan kellon kilinään kuolaamalla.

Tämä ehdollistuminen voi saattaa suurilta osin selittää himomme jotain ruokaa kohtaan, kertoo John Apolzan, Pennington Biomedical Research Center -tutkimuskeskuksen kliinisen ravitsemustieteen ja metabolian apulaisprofessori.

– Jos syöt aina popcornia katsoessasi suosikkitelevisio-ohjelmaasi, himoitset popcornia enemmän katsoessasi kyseistä ohjelmaa, hän selittää.

Anna Konova, yhdysvaltalaisen Rutgers University -korkeakoulun Addiction and Decision Neuroscience Laboratory -laboratorion johtaja kertoo, että toinen esimerkki samasta ilmiöstä on työpäivänä kello kolmelta iltapäivällä koittava ”romahdus”. Jos keskellä iltapäivää tekee mieli jotain makeaa, on mahdollista, että tämä himo kasvaa töissä.

Tämä johtuu Konovan mukaan siitä, että jokin tietty ulkoinen ärsyke laukaisee ruokahimon. Kyse ei siis ole siitä, että keho ilmoittaisi tarvitsevansa jotain ravintoainetta, vaan se kertoo, että olet ehdollistunut asialle. 

Suklaa himottaa kovasti

Meillä länsimaissa suklaa on usein se, jota ihmisten tekee kovasti mieli. Tämä tukee BBC:n mukaan väitettä siitä, että ruokahimot eivät johdu ravintoaineiden puutteesta. Suklaa ei nimittäin sisällä suuria määriä mitään sellaista, josta meillä voisi olla puutetta.

Usein kuulee väitettävän, että ruoan himo kohdistuu usein suklaaseen, koska se sisältää suuria määriä fenyylietyyliamiinia. Se on molekyyli, joka saa aivot vapauttamaan hyvänolon kemikaaleja dopamiinia ja serotoniinia.

Vuonna 2013 julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan monet sellaiset ruoka-aineet, joita emme himoitse ollenkaan niin usein kuin suklaata, sisältävät suurempia pitoisuuksia fenyylietyyliamiinia. Esimerkkinä tästä ovat esimerkiksi maitotuotteet. Lisäksi eräs ruoansulatuksen entsyymi pilkkoo fenyylietyyliamiinin, joten sitä ei pääse aivojen käyttöön merkittäviä määriä.

Suklaa, naiset ja kuukautiset

BBC:n mukaan länsimaissa asuvat naiset näyttäisivät himoitsevan suklaata kaksi kertaa enemmän kuin miehet. Himo näyttäisi olevan pahimmillaan ennen ja jälkeen kuukautisten. Verenvuoto saattaa lisätä esimerkiksi raudan puutteen riskiä, mutta tutkijoiden mukaan suklaa ei palauta raudan määrää ollenkaan niin nopeasti kuin esimerkiksi punainen liha tai pinaatti.

Lisäksi jos hormonit aiheuttaisivat biologisen tarpeen suklaalle kuukautisten yhteydessä, tämän himon pitäisi laantua vaihdevuosien jälkeen. Vuonna 2009 julkaistun tutkimuksen mukaan suklaan himo näytti kuitenkin todella hieman vähentyvän niillä naisilla, joilla menopaussi oli tullut ja mennyt.

Vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan onkin luultavaa, että PMS-oireyhtymän ja suklaan himon välinen yhteys onkin opittu kulttuurimme kautta, koska se on niin yleinen täällä länsimaissa. BBC:n mukaan eräässä tutkimuksissa havaittiin, että Yhdysvaltojen ulkopuolella syntyneillä naisilla oli huomattavasti vähemmän menkkakiertoon liittyvää suklaan himoa. Yhdysvalloissa syntyneisiin tai toisen polven maahanmuuttajiin verrattuna he himoitsivat muutenkin vähemmän suklaata.

Videolla ruodittiin yleisiä ruokaan liittyviä uskomuksia. Juttu jatkuu videon alla.

Himon ja kontrollin ristiriita?

Jotkut tutkijat ovat veikanneet, että naiset saattavat yhdistää suklaan kuukautisiin, koska heistä tuntuu siltä, että suklaata on hyväksyttyä mussuttaa vain ennen ja jälkeen kuukautisten. Muuten suklaa on ”kielletty ruoka-aine”, jonka syöminen tuo pintaan häpeän tunteen. Länsimaisessa kulttuurissa ihannenainen on laiha, minkä vuoksi oletetaan, että suklaan syömiselle tarvitaan hyväksyttävä selitys. 

Eräs vuonna 2014 julkaistu tutkimus taas väittää, että ruokahimot johtuvat siitä, että ruokahimojen ja ruokailun kontrolloinnin välillä on ristiriita. Tämän tutkimuksen mukaan etenkin naiset ratkaisevat tämän dilemman siten, että eivät syö himoitsemaansa ruokaa ollenkaan. Se taas lisää heidän himoaan, sillä se kiinnittävät todennäköisemmin huomiota himoittuun ruokaan liittyviin vihjeisiin.

Tämä on tutkimuksen mukaan ongelmallista, sillä negatiiviset tunteet ovat ruokahimojen polttoaine. Mikäli himoitun ruoan syömisestä tulee lisää himon tunnetta, silloim dieetillä olevat ihmiset ajattelevat, että he ovat sortuneet "syntisiin" ruokiin ja heille tulee paha mieli. 

BBC-sivuston mukaan tutkimusten perusteella tiedetään, että negatiiviset tunteet voivat saada ihmisen syömään enemmän, ja jotkut voivat suorastaan ruveta ahmimaan ruokaa. Sivuston mukaan tällä tavalla ei ole kovinkaan paljon tekemistä biologisen tarpeen tai fysiologisen nälän kanssa.

Termin vaikutus tunteeseen

Tutkimus viittaa myös siihen, että vaikka suklaan himo on vallitseva länsimaissa, ne eivät ole niin yleisiä monissa Lähi-idän maissa. On myös eroja siinä, miten ruokahimot eri maissa ymmärretään. Vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan ruokahimolle on oma sana vain kahdessa kolmasosassa maailman kielistä. Suurimmassa osassa kielistä sana "craving" viittaa vain huumeisiin, ei ruokaan.

– Kun voit ilmaista, että ruokahimot ovat olemassa, voit tunnistaa, määritellä ja siten kokea ne”, kertoo Nicole Avena, New Yorkissa sijaitsevan Mount Sinai School of Medicine -korkeakoulun neurotieteiden apulaisprofessori.

– Jos ruokahimolle on määritelmä, siitä tulee todellinen asia. Jos ruokahimoa ei ole kunnolla määritelty tai iskostettu kulttuuriin, ihmiset eivät automaattisesti oleta, että heillä voisi olla sellainen tunne. Se on helpommin vältettävissä, hän kertoo.

Vaikka kielessä olisikin sana ruokahimoille, ei Konovan mukaan siltikään ole täyttä yksimielisyyttä siitä, mikä ruokahimo oikeastaan on. Tämän vuoksi ei hänen mielestään voida täysin selvittää, miten nämä himot voitaisiin selättää. Monet eri mekanismit saatetaan nimittäin määritellä ruokahimoiksi. Saatamme nimittäin määritellä monenlaiset eri prosessit ruokahimoiksi.

Manipuloivat mikrobit

BBC:n mukaan on todisteita siitä, että miljoonat ja taas miljoonat suolistomme bakteerit voivat saada meidät himoitsemaan jotain ruokaa siksi, että ne tarvitsevat sitä. Tämä ei välttämättä ole sama kuin se, mitä kehomme tarvitsee.

Mikrobeilla on ruoan suhteen omat intressinsä ja ne saavat meidät helposti syömään niiden mukaisesti, kertoo Athena Aktipis, Arizona State University -yliopiston psykologian laitoksen apulaisprofessori.

– Parhaiten suolistossamme selviävät mikrobit päätyvät todennäköisemmin seuraavalle sukupolvelle. Niille on kehittynyt kyky vaikuttaa meihin tavoilla, joilla ne saavat meidät syömään niille edullista ravintoa, hän kertoo.

Eri suolistomikrobit suosivat erilaisia elinympäristöjä esimerkiksi happamuuden suhteen suhteen. Ruoka, jota syömme, vaikuttaa suoliston ekosysteemiin ja siihen, millaiset eväät bakteerikannalla on selviytymiseen. Ne voivat manipuloida meitä syömään sitä, mitä ne tarvitsevat, ja niillä on tähän useita keinoja.

Mikrobit voivat lähettää signaaleja suolistosta aivoihin kiertäjähermon kautta ja saada meidät tuntemaan olomme alakuloiseksi, jos emme syö tarpeeksi jotain tiettyä ravintoainetta. Samoin ne voivat tehdä meille mukavan olon, jos syömme sitä, mitä ne haluavat. Ne palkitsevat meidät vapauttamalla dopamiinia ja serotoniinia ja muita hermoston välittäjäaineita. Mikrobit voivat myös muuttaa makureseptoreitamme niin, että syömme enemmän jotain tunteaksemme saman makeuden suussamme.

Aktipiksen mukaan tällaista ei tosin ole vileä havaittu tutkimuksissa, mutta hänen mukaansa tämä perustuu siihen, millainen käsitys tutkijoilla on mikrobien käyttäytymisestä.

Hän jatkaa, etteivät mikrobit aina välttämättä välitä meille viestiä, jonka mukaan söisimme sellaista, mikä on meille hyväksi. Jotkut bakteerit voivat nimittäin aiheuttaa myös sairauksia ja olla tappavia.

– Uskotaan, että mikrobit ovat osa meitä. Jos joku infektiosairaus tekee sinut kipeäksi, voi sanoa, että mikrobit valtasivat kehosi, mutta että ne eivät ole osa sinun kehoasi. Huonot mikrobit voivat kaapata kehosi.

Aktipiksen mukaan syömällä runsaasti monimutkaisia hiilihydraatteja suoliston mikrobikannasta tulee monipuolinen. Tällöin ruokavalio on luultavasti terveellinen, mistä seuraa se, että suoliston mikrobitkin ovat terveellisiä ja himosi kohdistuu terveellisiin ruoka-aineisiin.

Houkutuksia kaikkialla

Koska ympäristömme on täynnä erilaisia ärsykkeitä, jotka voivat laukaista ruokahimon, kuten vaikkapa mainoksia ja somekuvia, ei ole välttämättä hirveän helppoa taistella ruoan himoa vastaan.

– Näemme kaikkialla paljon mainoksia ruoasta, joissa on paljon lisättyä sokeria. Lisäksi näitä ruokia on helposti saatavilla. Tämä jatkuva mainospommitus vaikuttaa aivoihin, ja näiden ruokien haju saa aivot haluamaan, että syöt niitä, Avena kertoo.

Apua mindfulnessista?

BBC:n mukaan on tuskin realisista olettaa, että altistumista jollekin suklaan kaltaiselle voitaisiin vähentää, kun ympäristö on sellainen, että houkutuksia on kaikkialla. Tutkijat yrittävätkin selvittää, miten himoituille ruoille ehdollistuminen voitaisiin taklata kognitiivisin keinoin.

Esimerkiksi vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa on todettu, että mindfulness-tekniikat voivat vähentää ruokahimoja. Jos vaikka tiedostaa ruokahimon eikä tuomitse tätä ajatusta.

Vältä mieluummin?

BBC:n mukaan tutkijat ovat myös havainneet, että yksi tehokkaimpia tapoja kampittaa himot on se, että ei syö kiusauksia aiheuttavia ruokia, kuten suklaata, ollenkaan. Tämä on vastoin väitettä siitä että himoitsemme sitä, mitä tarvitsemme.

Eräässä vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa tutkijat kertoivat järjestämästään kaksivuotisen kokeesta, jossa he nakittivat yli 300 ihmiselle sattumanvaraisesti jonkun neljästä dieetistä. Niissä kaikissa oli eri määrä rasvaa, proteiinia ja hiilihydraatteja. Sitten he tutkivat heidän ruokahimojaan ja sitä, paljonko he söivät. Kaikki koeryhmät laihtuivat, mutta kun he söivät jotain ruoka-ainetta vähemmän, he myös himoitsivat sitä vähemmän.

Tutkijoiden mukaan nämä tulokset osoittavat, että ruokahimojen vähentämiseksi ihmisten pitäisikin syödä harvemmin sitä ruokaa, jota he himoitsevat. Tämä johtuu mahdollisesti siitä, että ajan myötä tähän ruokaan liittyvät muistot unohtuvat.

On yleisesti todettu, että tarvitaan lisää ymmärrystä ruokahimoista ja että pitää kehittää tapoja päästä irti niille ehdollistumisesta. Sillä aikaa voimme lohduttautua sillä, että yleisesti uskotaan, että mitä terveellisempi ruokavaliomme on, sitä terveellisempiä ovat myös ruokahimomme.

Lähde: Bbc.com

Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja