Asiantuntijoiden mukaan viljelty liha voi tulevaisuudessa olla varteenotettava vaihtoehto perinteiselle lihantuotannolle. Suomalaiskauppojen hyllyihin sitä saataneen aikaisintaan vuosikymmenen päästä.
Vaihtoehtoja perinteiselle lihalle on kehitelty elintarviketeollisuudessa jo vuosia.
Merkittävä virstanpylväs keinotekoisen lihan historiassa tapahtui kymmenen vuotta sitten, kun hollantilaisprofessori Mark Post esitteli maailman ensimmäisen laboratoriossa viljellyn hampurilaispihvin.
Miten ihmeessä lihaa voi kasvattaa laboratoriossa?
Vaikka viljelty liha on eläinperäistä, ei sitä varten tarvitse tappaa eläimiä. Käytännössä eläimestä otetaan soluja, jotka kasvatetaan bioreaktoreissa eläimen ulkopuolella. Teräksistä oluenvalmistustankkia muistuttavassa bioreaktorissa on ravinteita, joita solut tarvitsevat. Solut jakaantuvat ravintoliuoksessa ja alkavat muodostaa lihaskudosta. Lopputuotteena syntyy lihaa.
Viljellyn lihan rakenne saattaa olla erilainen kuin tavallisen lihan, mutta eräänlaisten tukirakenteiden avulla eläinsoluista saadaan kasvatettua kolmiulotteisia, lihan näköisiä tuotteita. Lopuksi tuotetta jälkiprosessoidaan, jotta sille saadaan oikeanlainen maku ja ulkonäkö. Koko prosessi on valmis reilussa kuukaudessa.
– Se on huomattavasti lyhyempi aika, mitä tarvitaan eläimen kasvatukseen, huomauttaa Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen professori Hanna Tuomisto STT:n haastattelussa.
Euroopassa lupaprosessi meneillään Sveitsissä
Viljelty liha sai ensimmäisenä myyntiluvan Singaporessa vuonna 2020. Luvan saaneen yrityksen viljeltyä kananlihaa saa tällä hetkellä ostettua vain muutamasta ravintolasta Yhdysvalloissa ja Singaporessa. Tavallisista marketeista kuluttajat eivät saa ostettua viljeltyä lihaa vielä mistään maailmassa. Yrityksiä alalle on kuitenkin putkahtanut viime vuosina pilvin pimein ja uusia viljeltyjä lihatuotteita kehitellään koko ajan.
