Viljellyssä lihassa on "science fiction -potentiaalia", mutta koska sitä saa Suomesta?

Vaihtoehtoja perinteiselle lihalle on kehitelty elintarviketeollisuudessa jo vuosia.

Merkittävä virstanpylväs keinotekoisen lihan historiassa tapahtui kymmenen vuotta sitten, kun hollantilaisprofessori Mark Post esitteli maailman ensimmäisen laboratoriossa viljellyn hampurilaispihvin.

Miten ihmeessä lihaa voi kasvattaa laboratoriossa?

Vaikka viljelty liha on eläinperäistä, ei sitä varten tarvitse tappaa eläimiä. Käytännössä eläimestä otetaan soluja, jotka kasvatetaan bioreaktoreissa eläimen ulkopuolella. Teräksistä oluenvalmistustankkia muistuttavassa bioreaktorissa on ravinteita, joita solut tarvitsevat. Solut jakaantuvat ravintoliuoksessa ja alkavat muodostaa lihaskudosta. Lopputuotteena syntyy lihaa.

Viljellyn lihan rakenne saattaa olla erilainen kuin tavallisen lihan, mutta eräänlaisten tukirakenteiden avulla eläinsoluista saadaan kasvatettua kolmiulotteisia, lihan näköisiä tuotteita. Lopuksi tuotetta jälkiprosessoidaan, jotta sille saadaan oikeanlainen maku ja ulkonäkö. Koko prosessi on valmis reilussa kuukaudessa.

– Se on huomattavasti lyhyempi aika, mitä tarvitaan eläimen kasvatukseen, huomauttaa Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen professori Hanna Tuomisto STT:n haastattelussa.

Euroopassa lupaprosessi meneillään Sveitsissä

Viljelty liha sai ensimmäisenä myyntiluvan Singaporessa vuonna 2020. Luvan saaneen yrityksen viljeltyä kananlihaa saa tällä hetkellä ostettua vain muutamasta ravintolasta Yhdysvalloissa ja Singaporessa. Tavallisista marketeista kuluttajat eivät saa ostettua viljeltyä lihaa vielä mistään maailmassa. Yrityksiä alalle on kuitenkin putkahtanut viime vuosina pilvin pimein ja uusia viljeltyjä lihatuotteita kehitellään koko ajan.

– Tehdään nautaa, porsasta, kalaa ja muita mereneläviä. Se lajikirjo on ihan valtava, kertoo STT:lle Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund.

Euroopan ensimmäinen viljellyn lihan lupaprosessi on meneillään tällä hetkellä Sveitsissä. Israelilaisyritys Aleph Farmsin hakemus odottaa viranomaishyväksyntää paikalliselta elintarviketurvallisuus- ja eläinlääkintävirastolta.

Lue myös: Tutkijat tulostivat ennennäkemättömän naudanlihapihvin – hinta normaalisti 400 euroa kilolta Suomessa

Suomalaisfirma brändäsi uuden tuotemerkin

Aleph Farmsin laboratoriovalmisteisen pihvin brändäsi suomalaislähtöinen designtoimisto Bond. Bondin toimitusjohtaja Arttu Salovaara kertoo, että projekti oli designtoimistolle todella mielenkiintoinen.

– Brändäyksessä tasapainottelimme sen kanssa, että kyseessä on uudenlainen tuote, mutta se on silti lihaa ja sillä voi tehdä tuttuja asioita ja reseptejä.

Salovaaran mukaan kuluttajia täytyy informoida tarpeeksi, jotta uuteen tuotteeseen luotetaan. Aleph Farmsin uutuustuotteen markkinointiin pyritään saamaan mukaan ennakkoluulottomia kuluttajia näyttämään esimerkkiä.

– Varmasti on myös niitä, jotka suhtautuvat tällaiseen tuotteeseen pelokkaasti ja hyljeksien.

Salovaara uskoo, että viljelty liha voi muuttaa kuluttajien käsitystä lihasta ja sen tuotannosta.

– Vaikka onhan tässä kieltämättä aikamoista science fiction -potentiaalia, hän naurahtaa.

Lue myös: Tältäkö näyttää tulevaisuuden pihvi?

Viljellyn lihan ympäristöpäästöt pienempiä

Viljellyn lihan ilmastovaikutuksia on hankala arvioida, sillä sen tuotanto on vielä lapsenkengissä verrattuna perinteiseen lihantuotantoon. Professori Tuomiston mukaan tämänhetkiset tutkimukset näyttävät, että energiankulutus viljellyn lihan tuottamisessa on jopa suurempaa kuin perinteisen lihan. Siksi viljellyn lihan tuottamisessa merkittävää on se, että energia tulisi uusiutuvista lähteistä.

Asiantuntijoiden mukaan lihantuotannossa erityisen kestämätöntä on maankäyttö. Tutkimuspäällikkö Nordlund huomauttaa, että jopa 70 prosenttia peltoalasta käytetään eläinten rehun kasvattamiseen.

– Viljellyn lihan maankäyttö on vain noin 5–10 prosenttia naudanlihan ja kolmasosan broilerinlihan maankäytöstä, Tuomisto kertoo.

Jopa kolmasosa maailman hiilidioksidipäästöistä tulee ruoantuotannosta, jossa suurin saastuttaja on eläintuotanto.

– Kun prosessit optimoidaan, niin on aika selvää, että viljelty liha on tavallista lihaa ympäristöystävällisempää, sanoo Nordlund.

Tuomiston mukaan viljelty liha ei kuitenkaan tarjoa nopeaa ratkaisua ruoantuotannon haasteisiin.

– Ilmastokriisin ratkaisemiseen viljelty liha tulee liian myöhään. Meidän pitäisi ratkaista ilmastokriisi ja vähentää päästöjä nyt.

Viljelty liha voi kuitenkin pidemmällä tähtäimellä olla osana kestäviä ruokajärjestelmiä, Tuomisto jatkaa.

– Tässä välissä pitää käyttää saatavilla olevia vaihtoehtoja, kuten kasvipohjaisia tuotteita, hän sanoo.

Suomen kauppoihin ehkä vuosien päästä

Viljellyn lihan saaminen markettien hyllyille Suomeen ei tapahdu ihan lähivuosina, sillä EU-tason lainsäädäntö on sen verran hidasta, että luvissa kestää aikansa. Kotimaisia viljellyn lihan yrityksiä ei ole.

Viljellyn lihan vaatiman teknologian kehityksessä on vielä paljon haasteita. Tuotannon mittakaavaa pitäisi saada kasvatettua, jotta viljellyn lihan hinta olisi kilpailukykyinen tavalliseen lihaan verrattuna.

Sekä professori Tuomisto että tutkimuspäällikkö Nordlund uumoilevat viljellyn lihan saapuvan Suomeen aikaisintaan noin kymmenen vuoden päästä. Tällöin sen hinta lienee kallis – tosin tuskin yhtä kallis kuin maailman ensimmäisen viljellystä lihasta valmistetun hampurilaispihvin.

Hollantilaisprofessori Mark Postin esittelemä ja muille tiennäyttäjänä toiminut pihvi maksoi aikoinaan 250  000 euroa.

Juttua korjattu 11.9.kello 13.59: Jutussa kerrottiin virheellisesti, että EU:n ensimmäinen viljellyn lihan lupaprosessi on meneillään tällä hetkellä Sveitsissä. Kyse on kuitenkin Euroopan ensimmäisestä lupaprosessista. Sveitsi ei ole EU-maa.