Heinäsirkka hittituotteena olikin huti

Kirsi ja Jouko Siikonen ovat kasvattaneet syötäviä kotisirkkoja reilun vuoden ajan.

Syyskuussa 2017 Suomi teki äkkikäännöksen ja salli hyönteisten kasvattamisen ja myynnin elintarvikkeeksi. Käytännössä maa- ja metsätalousministeriö päätti muuttaa Euroopan unionin uuselintarvikeasetuksen tulkintaa.

Se oli alan ihmisten innolla odottama muutos, jonka ajoitus kuitenkin yllätti kaikki. Kotisirkan kasvattamoja alkoi putkahdella eri puolille maata, ja yritykset kehittivät kuumeisesti uusia tuotteita odottaville markkinoille.

Odotukset olivat suuret.

Hyönteisravinto on todellista järkiruokaa: hyönteisten käyttämän rehun hyötysuhde on vertaansa vailla verrattuna muihin tuotantoeläimiin.

Sirkkojen kehittyminen munasta aikuiseksi kestää vain reilun kuukauden. Yhden sirkkakilogramman tuottamiseen kuluu vain 2,1 kilogrammaa rehua, arvioidaan Wageningenin yliopiston julkaisemassa tutkimuksessa. Naudanlihakilon tuottaminen vaatii 12-kertaisen määrän rehua.

Ensimmäiset elintarvikehyönteisiin keskittyvät yritykset perustettiin Suomeen jo vuonna 2014. Otaniemeläinen Entocube ja kouvolalainen Pohjolan hyönteistalous aloittivat ensimmäisinä kasvatusmenetelmien kehittämisen ja syötävien sirkkojen tuomisen suomalaisten tietoisuuteen.

Yritysten tarkoitus oli kehittää ja myydä kasvatusteknologioita alkutuottajille, ostaa heiltä sirkat ja myydä tai jalostaa ne edelleen tuotteiksi.

Rahoittajiakin löytyi. Esimerkiksi Business Finland rahoitti hyönteisalan yrityksiä lähes miljoonalla eurolla vuosina 2016–2018. Niiden liikevaihto on vielä pieni ja toiminta vahvasti tappiollista.

– Markkinaan ja sen kokoon liittyi vahvoja odotuksia ja usko oli kova, Perttu Karjalainen, Entocuben bisnesjohtaja ja yksi perustajista sanoo.

Entocube kasvoi nopeasti, ja työntekijöitä oli vuoden 2017 lopussa jo kahdeksan.

Kymmenkunta suomalaista kasvattamoa käyttää sen kehittämiä laitteita. Niin myös Siikosen sirkat.

Tämän vuoden helmikuuhun asti Entocube osti kaikki Siikosten tuottamat sirkat. Nyt yhteistyö jatkuu muilla tavoin, ja Siikoset myyvät ja markkinoivat sirkkansa itse.

– Oli pettymys, miten pieneksi kysyntä vakiintui, mutta nyt näyttää jo paremmalta. Keski- ja Etelä-Euroopasta on tullut hyviä viestejä, Karjalainen sanoo.

Suomalaisen hyönteistuotannon ongelmat ovat sen pienimuotoisuus ja kalleus. Nyt kasvattajia on Suomessa arviolta viitisenkymmentä. Sirkka on ollut helposti lähestyttävä tuotantoeläin esimerkiksi sikojen jälkeen. Se ei pure eikä puske.

Kasvatus on pitkälti käsityötä, koska automaation kehitys on vasta alussa. Siksi sirkan hinta on liian korkea, jotta se pystyisi kilpailemaan esimerkiksi Kanadassa teollisesti kasvatettujen tai halvan työvoiman Thaimaan sirkkojen kanssa.

– Ostamme nyt tarpeeseen, emme varastoon. Kysynnän ennustaminen on vaikeampaa kuin kuvittelimme, ja markkinahinta heittelee paljon. Tämän kokoisella yhtiöllä ei ole kykyä suojautua markkinariskiltä niin kuin olisimme halunneet, Karjalainen sanoo.

Entocube kehittää parhaillaan uutta automatisoitua kasvatuslaitetta. Sen lupaillaan valmistuvan kesällä.

Alkutuottajan näkökulmasta teknologia kehittyy kovin hitaasti, eivätkä tulokset vielä vakuuta.

– Tekniikka ei ole valmis suurtuotantoon. Tuotantomenetelmää voi verrata siihen, että karjakko istuu lypsyjakkaralla ja lypsää käsin. Kenenkään tuote ei ole oikeasti valmis, vaan vasta mielikuvissa, Kirsi Siikonen sanoo.

Lisäksi ei riitä, että automaatio toimii kasvatusvaiheessa. Pitäisi miettiä myös sadonkorjuu, pakastaminen ja pakkaaminen.

Pohjolan hyönteistalous kehitti kasvatuslaitteistoa Poliertille, jonka tavoitteena oli perustaa Loviisaan Euroopan suurin hyönteiskasvattamo. Odotukset olivat kovat, ja Pohjolan hyönteistalous sai Business Finlandilta vuonna 2018 lähes 500 000 euron lainan.

Tarkoitus oli lähteä kansainvälisille markkinoille ja kilpailla maailman suurimman teollisen toimijan, kanadalaisen Entomo Farmsin kanssa.

Lokakuussa 2018 Yle uutisoi, että Kouvolassa on tarkoitus aloittaa hyönteisfarmarin työvoimakoulutus, koska kasvattamolla on pulaa osaajista. Tammikuussa 2019 Yle kertoi, että Loviisan hyönteistehdas lopettaa kannattamattomana.

– Käynnistimme kunnianhimoisen projektin, mutta ikävä kyllä teimme heti alussa sellaisia virheitä, jotka huomasimme vasta loppuvaiheessa, Poliertin perustaja maanviljelijä Vesa-Matti Marjamäki sanoo.

Keskeinen ongelma oli järjestelmää varten valittu laatikko, jonka ympärille myös automaatio oli rakennettu. Sirkat pääsivät kasvatuslaatikoista karkuun sekä pieninä että aikuisina, ja niitä kuoli paljon.

– Sirkat ovat aika tarkkoja ympäristöstään. Emme saaneet biologiapuolta kuntoon, vaikka automaatio ja työläs erotteluvaihekin olisi saatu toimimaan.

Maltillisen kasvun markkinoille lähteminen ei siinä vaiheessa enää innostanut.

– Jos kysyntä olisi ollut kunnossa, olisi ehkä ollut suurempi intohimo etsiä tuotannossa ratkaisuja, Marjamäki sanoo.

Maaliskuussa 2019 Pohjolan hyönteistalous hakeutui konkurssiin. Business Finlandin riskilainasta oli ehditty maksaa yritykselle jo reilu 300 000 euroa.

– Aikanaan sitten selviää, mitä konkurssipesästä saadaan takaisin, yleensä hyvin vähän”, kertoo Business Finlandin lakiasiainjohtaja Ari Suomela sähköpostitse.

Syy lopettamiseen oli Pohjolan hyönteistalouden perustajan Santtu Vekkelin mukaan elintarvikemarkkinan hidas kehittyminen.

– Tarvitsemaamme nopeaa kasvua ei tullut. Olimme selvästi etunojataktiikalla liikkeellä. Se on hankalaa, jos ei ole kykyä pidättää henkeä pitkää aikaa. Jos markkina ei vielä vedä, myös teknologioiden myynti on vaikeaa, hän sanoo.

Hyönteisalan yrityksillä on vaikeuksia muuallakin Euroopassa. Viime vuoden lopulla lopetti toimintansa ranskalainen nuori hyönteisyritys Entomo Farm.

– Euroopassa on selkeästi käynnissä keskikokoisten startupien konkurssiaalto, kun hommat ovat kehittyneet ja spekulaatio on muuttunut enemmän tiedoksi ja kokemukseksi, Vekkeli sanoo.

Samaan aikaan jauhopukkeja lemmikkien ja kalanrehuksi sekä kasvilannoitteeksi kasvattava ranskalainen Ynsect keräsi 125 miljoonan dollarin rahoituksen ja suunnittelee maailman suurimman hyönteistehtaan rakentamista.

Vesa-Matti Marjamäki ei suunnittele uusia hyönteisprojekteja, mutta Santtu Vekkeli näkee merkittäviä bisnesmahdollisuuksia rehuhyönteisissä ja suunnittelee uuden hyönteisyrityksen käynnistämistä.

– Nyt pidän opintopaussin tässä välissä ja teen gradun loppuun, hyönteisalasta sekin, hän sanoo.

Suomalaisten kulutustottumukset eivät muutu hetkessä. Sirkka ei ole kuulunut ruokavalioomme koskaan, ja ajatus hyönteisten syömisestä inhottaa monia.

Ensimmäisen vuoden innostus on nyt laantunut, ja sitä seurannut suvantovaihe jätti monen toimijan hetkeksi lähes tyhjän päälle. Tavara ei mene tällä hetkellä kaupaksi niin kuin oli toivottu. Silti moni uskoo sirkkoihin tulevaisuuden ruokana.

Rohkaiseva esimerkki löytyy Otaniemestä. Ravintola Fat Lizard on tarjoillut sirkkoja jo reilun vuoden ajan. Viikossa annoksia myydään reilut 150.

– Menekki on hieman pudonnut alun jälkeen, mutta edelleen sirkat ovat hyvin suosittuja. Menekki on ollut sama jo useamman kuukauden, keittiömestari Matti Hälvä kertoo.

Toiveet ja odotukset kohdistuvat suuriin elintarvikeyrityksiin. Mutta nekin ovat varovaisia.

Fazer lopetti vuosi sitten lanseeraamansa sirkkaleivän ja -sämpylöiden valmistuksen, koska myyntitavoitteet eivät toteutuneet.

– Tällä hetkellä Fazerilla ei ole tuotekehitysputkessa uusia sirkkatuotteita ainakaan tälle vuodelle, innovaatio- ja tuotekehitysjohtaja Juhani Sibakov sanoo.

Varastossa on vielä sen verran sirkkoja, että tuotekehitystä voidaan tehdä, mutta uusia Fazer ei nyt osta.

Sirkkaa sellaisenaan tuskin saa kovin monen suomalaisen kauppakassiin, mutta erilaisten proteiinipitoisten tuotteiden raaka-aineena se voisi toimia. Uusia sirkkatuotteita kehittää esimerkiksi turkulainen Entis.

– Se on vielä niche-markkina, joka kasvaa pikkuhiljaa. Meidän myyntimme on kasvanut tasaisesti vaikka on yhä pientä”, Entiksen toimitusjohtaja Samuli Taskila sanoo.

Hän näkee sirkkatuotteilla mahdollisuuksia etenkin lihatuotteiden korvaamisessa sekä kuntosali- ja fitnessmarkkinoilla.

Entis katsoo jo kohti Eurooppaa. Markkinan odotetaan avautuvan tämän vuoden lopulla, kun hyönteiselintarvikkeiden myynti sallitaan koko Euroopan unionin alueella. Tällä hetkellä niitä saa myydä vasta muutamassa maassa.

– Keskustelemme jo monen ison eurooppalaisen kauppaketjun kanssa, mutta en usko, että markkina ryöpsähtää kasvuun yhdessä yössä. Se vaatii pitkäjänteistä työtä, Taskila sanoo.

Siikosen sirkkatilallakin on alettu itse kehittää uusia sirkkatuotteita, ja uskoa tulevaan riittää.

– Kehitämme tuotetta ja neuvottelemme mahdollisten kumppanien kanssa. Olemme edelleen innostuneita asiasta, Siikoset sanovat.

–Tilanne muuttuu nopeasti EU:ssa, ja markkinoita aukeaa tänä vuonna. Hallintokoneisto selvittää siihen liittyviä asioita, Luken erikoistutkija Susanne Heiska sanoo.

”Nopeasti kehittyvällä uudella alalla yrityksiä tulee ja menee, mutta ala on vahvasti liikkeellä.”

Nopeasta kehityksestä hyvä esimerkki on kansainvälisille markkinoille suuntaava Finsect, jonka myymät sirkat kasvavat 26 sirkkafarmilla eri puolilla Suomea.

Yrityksen uudet paahdetut valkosipulisirkat tulevat huhtikuussa S- ja K-ryhmän kauppojen snack-hyllyihin Prismoja ja Citymarketteja myöten.

– Meillä on todella mielenkiintoiset ajat käsillä tällä hetkellä, Finsectin toimitusjohtaja Antti Reen sanoo.