Tutkijat ovat havainneet, että muikkua voidaan sen rasvahappokoostumuksen vuoksi pitää superruokana.
Suomalaiskalojen joukosta muikku kerää huomiota rasvahappokoostumuksensa vuoksi, ja tutkijat ovat nimenneet suomalaisvesistöistä tutun kalan superfoodiksi.
– Muikku kerryttää hyvin ravinnosta peräisin olevia rasvahappoja, erityisesti DHA:ta, jonka osuus on muikussa 20–40 prosenttia kaikista rasvahapoista. Tämä tekee siitä rasvahappokoostumukseltaan erinomaista ravintoa ihmisille. Voidaan puhua oikeasta superfoodista, toteaa dosentti Paula Kankaala Itä-Suomen yliopistosta.
Muikun erinomaisuus omega3-rasvahapon lähteenä johtuu siitä, että se syö kasviplanktonia ja pystyy hyödyntämään planktonin sisältämät rasvahapot hyvin. Esimerkiksi petokaloissa ei ole yhtä paljon terveellisiä rasvahappoja.
– Levät ja kasviplankton tuottavat terveelliset rasvahapot kaloihin. Tässäkin pätee se, että olet mitä syöt, toteaa Kankaala.
Ilmastonmuutoskin vaikuttaa rasvahappoihin
Levien ja kasviplanktonin runsauteen vaikuttavat ympäristöolosuhteet. Esimerkiksi rehevöityneissä järvissä terveellisiä rasvahappoja tuottavien levien ja kasviplanktonin määrä vähenee.
Tutkijat eivät ole laskeneet, paljonko muikkuja pitäisi syödä, jotta saisi riittävästi terveellisiä sydäntä suojaavia rasvahappoja.
– Niitä pitäisi saada 250 milligrammaa päivässä. Sitten pitäisi tietää, paljonko muikku painaa. Olisiko jotain 10–15 grammaa päivässä, pohtii tutkijatohtori Sami Taipale Helsingin yliopistosta.
Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen alustavat tulokset osoittavat ilmaston lämpenemisen ja sadannan vaikuttavan kasviplanktonin koostumukseen, eläinplanktonin kasvuun ja monityydyttämättömien rasvahappojen kuten EPA:n ja DHA:n pitoisuuksiin kaloissa.
Jatkotutkimuksissa selvitetään tarkemmin rehevöitymisen ja järvien tummumisen vaikutuksia kalojen rasvahappopitoisuuksiin.