Vehnän ja muiden viljojen ennätyskallis markkinahinta näkyy jossain vaiheessa myös suomalaisten kukkaroissa. Moni ei tule ajatelleeksi, miten kallis vilja heijastuu koko ruoantuotantoketjuun.
Myllyn Parhaan toimitusjohtaja Miska Kuusela twiittasi tiistaina "ostaneensa juuri maailmankaikkeuden kalleinta vehnää". Kuusela kertoi Taloussanomien haastattelussa keskiviikkona viitanneensa twiitillään viljan markkinahintojen kasvuun. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan aiheutti viljan markkinahintaan piikin muun muassa siksi, että molemmat maat ovat suuria viljatuottajia ja viljanviejiä.
"Sodan alkaessa hinta lähti pystysuoraan ylös"
Kuusela kertoo MTV Uutisille, että viljan hinta lähti kuitenkin nousuun jo ennen sotaa. Jo vuodenvaihteessa nähtiin markkinahintojen nousevan ennennäkemättömän korkealle.
– Satokauden vaihteessa tiedetään aina viljatilanne ja sen mukaan asettuu myös hintataso. Nyt kävi kuitenkin niin, että hinta vain nousu ja nousi. Nousu oli jo silloin melko dramaattista, mutta sodan alkaessa hinta lähti pystysuoraan ylös.
Kuusela kertoo viljan hinnan nyt sahaavan, mutta jos seuraa esimerkiksi vehnän futuurihinnan kehitystä Matif-pörssistä, voi nähdä hinnan kaksinkertaistuneen viime syksystä. Kuuselan mukaan on vaikea ennustaa tilanteen kehittymistä, mutta oletettavasti ruoan hinta tulee nousemaan reippaasti tilanteen edelleen jatkuessa.
– Tämän takia mekin ostimme nyt kaikkien aikojen kalleinta vehnää, koska yksi oletus on, että hinta nousee vielä lisää. Totta kai ostamme muutenkin joka viikko viljaa.
Kuusela tarkentaa, että viljaa kuluu ja sitä on ostettava jatkuvasti, joten väkisinkin ostohinnat hieman vaihtelevat.
– Kauppoja on lyötävä kiinni, arvauksia tulevasta hinnasta ja saatavuudesta tehtävä, varastojen kokoa ja riittävyyttä arvioitava, päätöksiä on tehtävä, päivittäin. Ruoan tuotanto on jatkuva prosessi, jonka on pyörittävä joka ikinen päivä.
Löytyykö kaapistasi tällaisia ruokia? Katso videolta, miltä hyvä kotivara näyttää. Juttu jatkuu videon alla.
0:47
Tuplaantuuko viljatuotteiden hinta myös kaupoissa?
Miten tämä sitten tulee näkymään suomalaisten kuluttajien lompakoissa? Suomessa kuluttajahintojen muutosta jarruttaa kauppojen jaksotusjärjestelmä. Tämä tarkoittaa sitä, että hinnoista on sovittu jo etukäteen tietyksi ajanjaksoksi.
– Suomessa kustannusmuutokset näkyvät kuluttajahinnoissa hitaasti. Tämä nähtiin jo syksyllä, kun muualla Euroopassa ruokien hinnat nousivat jo ja Suomessa taas ei ollenkaan.
Kuluttajahintoihin ja niiden nousuaikatauluun vaikuttaa myös moni muu tekijä. Yrityksillä voi olla esimerkiksi vielä edullisempaa viljaa varastossa. Siksi on Kuuselan mukaan mahdotonta arvioida, kuinka paljon viljatuotteet, kuten vaikkapa makaronipussi tai vehnäjauhopaketti todellisuudessa kallistuvat kaupoissa.
– Vaikea sanoa, mihin keskiarvo asettuu. Mutta jos viljan hinta kaksinkertaistuu, niin kyllä lopputuotteidenkin hinta vähintään kaksinkertaistuu. Tähän vaikuttaa myös kaupan hinnoittelu, Kuusela muistuttaa ja painottaa vielä:
– Tässä puhun tietysti vain tuotteista, jotka ovat pelkkää viljaa, kuten jauhot, hiutaleet, ja makaronit. Viljaa on kuitenkin monissa tuotteissa. Se, miten paljon mikäkin nousee, riippuu tietysti siitä, mistä ne on tehty.
Vaikutuksia myös esimerkiksi maidon ja lihan hintaan
Moni ei tule ajatelleeksi sitä, että viljojen, palkokasvien ja öljykasvien hintojen nousu näkyy muussakin kuin pelkästään viljatuotteissa. Viljaa syötetään myös rehuna eläimille, joten hintojen kallistuminen heijastuu myös esimerkiksi maidon, lihan ja kananmunien tuotantoon.
– Tästä ovat monet hätkähtäneet. Ei tarvitse paljon karrikoida, kun sanoo, että kaikki ruoka tehdään käytännössä viljasta.
Vaikka hintojen nousulla nyt ”pelotellaankin”, ei se vaikuta Kuuselan mukaan suomalaisten ostokäyttäytymiseen. Koronapandemian alussa tilanne oli toinen.
– Koskaan ei ole sellaista nähty, että jos nyt kerrotaan ruoan maksavan x-prosenttia enemmän syksyllä, niin ihmiset hamstraisivat sitä varastoon. Koronan alkaessa hyllyt ostettiin tyhjäksi, koska se oli hätääntymisratkaisu. Silloin ihmiset pohtivat, että entä jos ruokaa ei kohta saakaan kaupasta. Kyllä Suomessa ruokaa riittää.
Haastavat ajat viljelijöille, köyhät maat kärsivät eniten
Ajat ovat haastavat myös viljelijöille. Koska energian hinta on noussut, myös lannoitteiden hinnat ovat nousseet ja juuri nyt pitäisi Kuuselan mukaan ostaa lannoitteita kevätkylvöjä varten.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah jyrähti jo helmikuun alussa viljelijöiden hädästä. Hänen mukaansa maatalouden tuotantokustannukset ovat kasvaneet niin voimakkaasti, että “turvallisen elintarvikeketjun tulevaisuus, omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat uhattuina”.
Pahiten maailmantilanne iskee kuitenkin köyhiin maihin, joilla ei kustannusten nousun myötä ole kohta enää varaa ruokaan.