MTV:n Uutisaamussa keskusteltiin perjantaina ruoan hinnannoususta Suomessa.
Ukrainan sota ja sen myötä asetetut talouspakotteet nostavat merkittävästi ruoan hintaa ympäri maailman, ja myös meillä Suomessa. Pellervon taloustutkimuksen mukaan ruoan hinta voi nousta tänä vuonna ennätysnopeasti, jopa 11 prosenttia.
Pellervon taloustutkimuksen vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala selvensi Uutisaamussa, mistä hinnannousu johtuu.
– Ruoan hinnan nousuun vaikuttavat tällä hetkellä monien tuotantopanosten hintojen nousu: energian hinta on noussut, erityisesti maataloudessa myös lannoitteiden hinta, Kujala totesi Uutisaamussa.
KATSO MYÖS: Sikke Sumari vinkkaa: Oletko tajunnut tehdä tätä perunankuorille? Parempaa kuin ranskalaiset! Artikkeli jatkuu videon alla.
0:41
Näin paljon eri ruoat kallistuvat ennusteiden mukaan
Kujalan mukaan hinnat lähtivät nousuun jo viime vuonna, mutta Ukrainan sodan myötä hinnannousu kiihtyi entisestään. Tilanne vaikuttaa sekä maataloudessa että elintarviketeollisuudessa. Pellervon taloustutkimuksen ennusteiden mukaan hinnannousu tulee näkymään kaikissa tuoteryhmissä. Hinnat voivat toki vaihdella kaupparyhmittäin.
– Ennakoimme, että lihan hinta nousee noin 14 prosenttia, maitotuotteet ja kananmunat 12 prosenttia ja viljatuotteet suurin piirtein 10 prosenttia. Epävarmuutta toki on, mutta tämä on tämän hetken ennuste.
Milloin hinnannousu sitten näkyy ruokakaupoissa? Kujalan arvion mukaan hinnat nousevat jo kevään aikana. Keväällä hintojen arvioidaan nousevan noin 5-10 prosenttia ja nousu kiihtyy alkukesästä.
Hintojen nousulla myös "kultareunus" joidenkin kuluttajien kannalta
Suomalaisten ostokäyttäytymistä tutkinut LUT-yliopiston professori Jenni Sipilä ennakoi, että hintojen nousu vaikuttaa esimerkiksi kestävään kuluttamiseen. Sellaiset kuluttajat, joilla on tähän asti ollut "vähän löysää ruoankulutuksessa", ja jotka ovat huolettomasti ostaneet liikaa ruokaa tuottaen ruokahävikkiä, saattavat nyt herätä tilanteeseen. Sipilän mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että tällaiset kuluttajat haluavat tilanteessa säästää rahaa ja se vaikuttaa myös paljon hävikin vähenemiseen.
– Tavallaan näen jopa tällaisen kultareunuksen jollain lailla, että hinnat nousevat tässä tapauksessa. Totta kai meillä on myös paljon henkilöitä tässä maassa, joilla kerta kaikkiaan on nyt hätä siitä, että riittävätkö rahat ruokaan. Silloin nousevat semmoiset asiat, että joudutaan siirtymään halvempiin vaihtoehtoihin tai karsimaan jostain, eikä niinkään ole sitä, että karsittaisiin turhaa ruokahävikkiä.
Myös Pellervon taloustutkimuksen Päivi Kujalan mielestä ruokahävikin vähentäminen olisi tässä tilanteessa taloudellisesti järkevintä.
– Myös meidän monissa julkisissa laitoksissa, sairaaloissa ja kouluissa, ruokahävikin määrää pystyttäisiin pienentämään. Se parantaisi kuitenkin yhteiskunnallisesti taloudellista kestävyyttä.