Ruoan hintaan kohdistuu tänä vuonna poikkeuksellisen suurta painetta – kuinka paljon ruokakassi voi kallistua?

Kauppojen hyllyillä on voinut tähän asti pistää merkille ainakin kahvin, kalan ja kasvisten kallistuminen. 

Hinnat uhkaavat kuitenkin nousta seuraavaksi myös vilja-, liha, ja maitotuotteiden osalta. Luke arvioi, että yhden kotitalouden ruokalasku voi nousta hintojennousun seurauksena jopa yli 500 euroa.

Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemi toteaa, että näin kovaa hinnannousua ei olisi vielä vuosi sitten osattu odottaa.

Ruokamarkkinat selvisivät professorin mukaan koronapandemiasta melko pienin seurauksin. Kysynnän kasvuun ei kuitenkaan ole pystytty vastaamaan.

– Raaka-aineista ja maataloushyödykkeistä on ollut kova kysyntä, tarjonta ei ole pysynyt perässä. Viime vuoden ennusteet olivat, että ruoan hinta nousee muutaman prosentin vuoden alussa, Lukessa arvioitiin viittä prosenttia.

– Mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti tämän tilanteen hyvin merkittävästi. Nyt me ennustamme ruoan hintaan jopa kymmenen prosentin nousua tänä vuonna, Niemi sanoo.

Hintojen kasvu on huomattu

MTV:n Viiden jälkeen -ohjelma tiedusteli kansalaisilta, että ovatko he havahtuneet ruoan kallistumiseen ja kuinka asia vaikuttaa arkeen.

– Kyllä se kalliilta tuntuu, kun joka tavara on noussut monta kymmentä senttiä. Ei ole oikein varaa ostella herkkuja, vaan mitä tarvitsee ruoaksi, niin sitä on pakko syödä, sanoo Helsingin Itäkeskuksessa asioiva Pirkko Jantunen.

Hintojen nousu näkyy Liisa Suomalaisen mukaan useissa tuotteissa.

– Se näkyy mielestäni kaikessa. Ihan liha- ja kalatuotteet, maitotuotteet. Niissä on hinta noussut. Myöskin vaikka mehut ja jäätelö, Suomalainen luettelee.

Ari Järvisen mukaan kuluttajilla ei ole pian varaa ostaa kaikkia tuotteita.

– Lihatuotteet on yksi, sitä pitäisi miettiä. Toivotaan, että maitotaloustuotteet pysyvät aisoissa. Muuten varmaan kautta linjan alkaa menemään tietysti [kallistua], jos kustannukset nousevat hirveästi…Ja kuluttajilla ei ole tarpeeksi rahaa ostaa, niin tämä on se ongelma, Jarvinen arvioi.

Kotimaan viljavarastoja käytetty tänä vuonna enemmän

Ukrainaa kutsutaan maailman vilja-aitaksi. Venäjän hyökkäyssota lisää nälkiintymisen partaalla olevien ihmisten määrää maailmassa 45 miljoonalla. Näin arvioi Maailman elintarvikeohjelma WFP.

Niemen mukaan Suomen omavaraisuus viljan suhteen on suhteellisen korkealla tasolla.

– Ohraa ja kauraa tuotetaan yleensä yli oman kulutuksen ja ruista ja vehnääkin ihan tarpeeksi. Viime kesä oli aika heikko sadoltaan ja sen takia tänä vuonna varastoja on jouduttu käyttämään hieman enemmän. Varastojen taso on suhteellisen matalalla näin pitkällä aikavälillä tarkasteltuna, mutta varsin hyvin meillä edelleen viljaa riittää, Niemi toteaa.

Viljan maailmanmarkkinat vaikuttavat hintaan myös Suomessa. Ukrainan viennin estyminen on johtanut siihen, että viljan hinta on Niemen mukaan jopa kaksinkertainen pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna.

Rehulla suuri vaikutus lihan hintakehitykseen

Lihan ja kalan hintojen nousu johtuu professorin mukaan rehun kallistumisesta.

– Kun rehun hinta nousee, niin se vaikuttaa erityisesti sianlihan, siipikarjan lihan ja kananmunien tuotantokustannuksiin.

– Kalan osalta olemme hyvin tuontiriippuvaisia. Meillä merkittävä osa kalasta tulee ulkomailta ja norjalaisen lohen hinta on noussut merkittävästi maailmanmarkkinoilla. Siihenkin omalta osaltaan vaikuttavat myöskin rehukustannukset.

Katso artikkelin alussa olevalta videolta, mihin suuntaan esimerkiksi suomalaisten lihankulutus on asiantuntijan mukaan kulkemassa.