Kasvaneet tuotantokulut sekä raaka-ainekriisi tulevat nostamaan ruoan hintaa merkittävästi parina seuraavana vuonna. Suomalaiset asiantuntijat selittävät, mistä ilmiö johtuu.
Ruoan hinnannousu ei ole taatusti jäänyt keneltäkään huomaamatta. Moni on yhdistänyt kohonneet hinnat Ukrainan sotaan, mutta Uutisaamussa vierailleiden asiantuntijoiden mukaan sodan vaikutukset nähdään todellisuudessa vasta vuosina 2023 ja 2024.
Mistä tämänhetkinen hintojen kipuaminen sitten johtuu ja millaiseen hintojen nousuun kuluttajien tulisi valmistautua tulevina vuosina?
Katso koko keskustelu yllä olevalta videolta!
Lue myös: 10 asiaa, jotka jokaisen tulisi tehdä ruokakustannustensa pienentämiseksi – nämä kannattaa painaa mieleen!
Ennusteet hintojen noususta vaihtelevat 10 ja 40 prosentin välillä
Elintarviketeollisuuden toimitusjohtaja Mikko Käkelä toteaa, että tähän mennessä ruoan hinta on noussut vain ihan muutamia prosentteja, joka on oikeastaan täysin normaalia inflaation aiheuttamaa nousua.
– Sodan ja kustannuskriisin vaikutuksia ei nähdä vielä kauppojen hyllyillä, Käkelä toteaa.
Joidenkin ennusteiden mukaan ruoanhinta tulisi nousemaan ruokakaupoissa jopa yli 10 prosenttia. Uskooko Käkelä, että ennuste toteutuu?
– Kyllä varmasti. Ennusteet ovat jopa hieman varovaisia. Emme näe vaikutusta vielä edes tänä vuonna, vaan vaikutus tulee näkymään varmasti 2023 ja 2024 aikana, Käkelä sanoo ja viittaa maailmanpankin pääjohtajan, David Malpassin ennustukseen, jonka mukaan ruoanhinta tulisi nousemaan globaalisti lähes 40 prosenttia.
Lue myös: Ruoan hinnan nousulla voi olla yllättäen myös yksi positiivinen vaikutus – asiantuntija Uutisaamussa: "Näen kultareunuksen"
Ruoantuotannon kallistuminen alkoi jo viime kesänä
MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin kertoo, että kaikkein suurin ja akuutein kriisi maatiloilla on tällä hetkellä tuotantopanosten hurja nousu, joka alkoi jo kesällä 2021.
Energian hinta on tunnetusti noussut reippaasti, jonka lisäksi muun muassa lannoitteen hinta on yli tuplaantunut.
– Meillä on ollut [Suomessa] myös erittäin haastavia vuosia, erityisesti viime vuosi: erittäin kostea kevät ja sitten kuiva kesä. Satotasot jäivät kasviviljelypuolella erittäin matalaksi, joka sitten taas nostaa tällä hetkellä kotieläintiloilla myös rehujen hintoja, Wallin selittää.
Wallinin mukaan maatiloilla ollaan tällä hetkellä koko kuluneen vuosikymmenen ahtaimmassa paikassa.
Jos tuotantokustannukset ovat olleet kasvussa jo vuosia, miksei se ja Ukrainassa käytävä sota näy jo nyt enemmän ruoan hinnassa?
Wallinin mukaan suomalaisessa ruokaketjussa on niin jäykät mekanismit ja rakenteellisia ongelmia varsinkin hyvin keskittyneen vähittäistavarakaupan päässä, että kasvavien tuotantokulujen heijastuminen hintaan on hidasta.
Wallin muistuttaa, että tämän kasvukauden lannoitteet on ostettu jo aikaisemmin vuoden 2021 hintaan. Kasvukautta 2023 kohti mennessä näköpiirissä ei ole kuitenkaan mitään sellaista, että tuotantokustannukset lähtisivät palautumaan samalle tasolle kuin mitä ne olivat kesällä 2021. Tämän vuoksi vuosi 2023 tulee olemaan vielä haasteellisempi kuin nykyinen vuosi.
– Nyt on nähty vasta pienen pieni alku. Muutokset tulevat olemaan rajuja, koska ei ole mitään ennusmerkkejä siitä, että tuotantokustannukset lähtisivät laskemaan, Wallin toteaa.
Lue myös: 10 asiaa, jotka jokaisen tulisi tehdä ruokakustannustensa pienentämiseksi – nämä kannattaa painaa mieleen!
Miten mahdollinen 40 prosentin hinnannousu tulee näkymään Suomessa?
Käkelän mukaan hintojennousu tulee näkymään läpi koko valikoiman.
– En sanoisi, että olisi mitään tuoteryhmää, joka jäisi immuuniksi. Kustannuspaine tulee alkutuotannosta, Käkelä toteaa.
Heikko tarjonta luonnollisesti nostaa hintoja. Suomen kotimainen tilanne oli kriittinen jo viime kesänä ja nyt myös suuret vilja-aitat Venäjällä ja Ukrainassa jäävät pois. Viljatilanne heijastuu myös lihantuotantoon eläinten syömän rehun puolesta.
– Kyllähän tässä on vakava paikka tällä hetkellä, Käkelä toteaa.
Käkelän mukaan on vaikea ennustaa, voisiko 40 prosentin hintojennousu toteutua oikeasti myös Suomessa, mutta toisaalta hän uskoo, että maailmanpankin pääjohtajalla on taatusti vahvoja faktoja lausumiensa taustalla.
Katso myös: MTV testasi S-marketin hävikkilaatikon
1:03