Luonnonyrttejä ja villivihanneksia löytyy jokaisesta pihasta, jos vain osaa katsoa. Esimerkiksi apila ja voikukka ovat yllättävä lisä ruokapöytään.
Ruoanlaittoon ja esimerkiksi teeksi sopivia luonnonyrttejä ja villivihanneksia on Etelä-Suomessa jopa 380 eri lajia. Erikoista kyllä villiyrtit pitävät ihmisen vaikutuksesta maisemaan.
– Jos mennään ihan sulkeutuneeseen metsään, siellä niitä ei ole niin paljon. Tällaisella ihmisvaikutteisilla paikoilla niitä, mitä voi käyttää ruokana ja rohtona, on enemmän, Sinikka Piippo kuvaa.
Piippo on kasvitieteen professori Helsingin yliopistossa. Hän on kirjoittanut teokset Mielen ja rakkauden kasvit sekä Kasvien salaiset voimat.
45 vuotta nokkosta
Koska yrttejä löytyy omaltakin tontilta, kannattaa katsoa, mitä poimii.
– Niissä on paljon pölyä ja tomua. Toukkia voi olla ja jos autot kulkevat läheltä tai koiria ulkoilutetaan, koirat pissaavat juuri siihen kohtaan, mitä haluttaisiin kerätä. Ei yrteissä haittavaikutuksia niin paljoa ole, jos siis katsotaan turvallisia yrttejä, Piippo neuvoo.
Villiyrtit ovat trendikkäitä, mutta niitäkään ei pidä ahnehtia.
– Nokkosessa, joka on nitraattikasvi, nitraattipitoisuus kohoaa, jos se on hyvin ihmisvaikutteisilla paikoilla. Siihenkin on varotoimenpiteitä: syödään paljon C-vitamiinipitoista ruokaa nokkosen kanssa. Esimerkiksi paljon marjoja. Siten nollataan vaikutusta. Jos ajattelee, että minäkin olen syönyt nokkosta tässä 45 vuotta hyvin paljon, olen kuitenkin ihan hengissä. Sitä voi ehkä pitää jonkinlaisena kriteerinä, Piippo heittää.
Nokkosen voi myös laittaa raakana pirtelöön, jos nauttii sen mausta. Nuori nokkonen saattaa olla vanhaa miellyttävämpi syötävä: lehdet ovat pehmeitä, eivätkä tuholaiset ole vielä nakertaneet lehtiä.
