Mainos

"Sitä soisi käytettävän paljon nykyistä enemmän" – Kuluttaja listasi lähimetsien aliarvostetut herkut: Poimi ravintopommit talteen

Moni pakastaa esimerkiksi kesän marjat, mutta oletko koskaan hyödyntänyt nokkosta tai voikukkaa ruoanlaitossa?

Hyödynnä kesän ja syksyn marja- ja sienisato! Yllä oleva video kertoo, miten valmistat ihanat herkut pakasteista.

"Superruoista" puhutaan paljon, mutta miten terveellisiä lähimetsien antimet todella ovat? Kuluttaja-lehti selvitti, mitä metsistä voi kantaa ruokapöytään, ja millaisia ravintoaineita luonnon antimissa on.

Poimi puolukkaa

Osa herkuista pääsee otsikoihin useammin kuin muut. Jotkut kotimetsien antimet ovat taas alihyödynnettyjä.

– Puolukka on tehokas pitämään tulehdus- ja kolesterolitasoja kurissa, ja sitä soisi käytettävän paljon nykyistä enemmän, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltolakuvailee Kuluttajassa.

Eläinkokeissa puolukan proantosyaanien on todettu jopa kumoavan epäterveellisen ruokavalion vaikutuksia. Hiirituloksista on kuitenkin pitkä matka siihen, että sama tulos voitaisiin todentaa ihmisillä. Peltola vierastaakin yksittäisten marjojen tai muiden ruokien nostamista muiden yläpuolelle, sillä ruokavaliossa on kyse kokonaisuudesta.

Voikukan lehdistä saa kalsiumia ja rautaa, kuusenkerkästä C-vitamiinia, karoteenia ja kivennäis- ja aromiaineita sekä antioksidanttisesti vaikuttavia flavonoideja. Maitohorsman lehdissä on runsaasti ravintokuitua, fosforia, folaattia, riboflaviinia sekä C- ja A-vitamiinia. 

Nokkosessa on runsaasti C-vitamiinia. Pihlajanmarjoissa on runsaasti C- ja E-vitamiinia, ja juolukassa on enemmän C-vitamiinia kuin mustikassa ja puolukassa.

Pakurikääpä voi ehkäistä sairastumista

Trendielintarvike pakurikääpäkään ei ole Peltolan mukaan varsinaisesti ihmetuote, vaikka sillä tiedetään olevan yleistä vastustuskykyä lisääviä ominaisuuksia.

Soluviljelmä- ja hiirikokeiden perusteella pakurikääpä näyttää ehkäisevän matala-asteista tulehdusta ja siten esimerkiksi kakkostyypin diabetesta, valtimotautia ja muistisairauksia. Laboratoriossa ja hiirikokeissa pakuri näyttäisi jopa ehkäisevän ja parantavan syöpää, mutta Peltola on tulosten suhteen kriittinen.

Älä syö lehtiä joka päivä!

Metsän herkkujen terveyshyötyjä ei saa aivan pienellä kourallisella marjoja.Tuoreita marjoja voi hyvillä mielin syödä niin paljon kuin napa vetää, vähintään 2 desilitraa päivässä.

Toisaalta osassa luonnon antimia pitää muistaa kohtuus. Marttojen kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen huomauttaa Kuluttajalle, että esimerkiksi puolukanlehdillä, mustikanlehdillä ja maitohorsmalla on nestettä poistava vaikutus. Niitä ei pitäisikään syödä joka päivä.

Moni pakastaa esimerkiksi kesän marjat. Pakastaminen heikentää ravintoarvoja jonkin verran: Peltola muistuttaa, että edellisen vuoden marjat olisi hyvä syödä ennen kuin uusia säilötään.

Kuivatuissa marja- ja sienijauheissa ravintoaineet ovat tiiviissä muodossa. Kotioloissa pakastin on kuitenkin järkevämpi vaihtoehto säilömiseen, sillä kuivausprosessin pitää Peltolan mukaan olla tarkka, jotta ravintoaineet säilyvät.

Marttojen Arja Hopsu-Neuvonen listasi alihyödynetyt metsän antimet. Testaa nämä!

  • Nokkonen. Leikkaa kesällä talteen saksilla, käytä käsineitä!
  • Voikukka. Kerää salaattiin tasalaitaisia lehtiä, ne eivät ole niin kitkeriä. Kukat kannattaa poimia touko–kesäkuussa, lehtiä voi napsia elokuun loppuun saakka.
  • Kuusenkerkkä. Nypi nämä irti oksasta alkukesästä, kun ne ovat vaaleita ja pehmeitä. Kerääminen vaatii maanomistajan luvan!
  • Kangastatti. Kypsyy elokuun puolivälissä. Kangastatin rautapitoisuus huomattavasti suurempi, jopa kymmenkertainen moniin muihin sieniin nähden.
  • Maitohorsma. Kerää punertavat versot lumien sulamisen jälkeen ja lehdet kesä-heinäkuussa ennen kukintaa.
  • Pihlaja. Riivi tai poimi tertut syksyllä, marjat ovat parhaimmillaan ensipakkasten aikaan. Lehtien nyppimiseen tarvitaan maanomistajan lupa.
  • Variksenmarja. Keräysaika elokuusta ensilumiin. Sopii leivonnaisiin, marjakeittoihin, puuroihin ja pirtelöihin.
  • Suppilovahvero. Kerää syyskuusta lumien tuloon asti. Paina paikka mieleen, sillä sieni esiintyy usein samassa paikassa kuin aiempina vuosina. Ei esiinny pohjoisimmassa Suomessa.
  • Puolukka. Poimi syyskuussa, lehtiä voi kerätä keväällä tai syksyllä.
  • Juolukka. Muistuttaa musikkaa, mutta varsi on korkeampi ja marjat suuremmat. Poimi elokuussa.

Lähde: Kuluttaja

Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja