Mainos

Tiesitkö tätä grillimakkaroista? Yksi merkintä katosi makkarapaketeista Suomessa jo vuosia sitten – paljasti oleellisen tiedon sisällöstä

Lihatalo HK Scan tiedotti keskiviikkona kesän grilliuutuustuotteistaan. Samalla virtuaalisessa lehdistötilaisuudessa käytiin läpi muun muassa grillauksen ja esimerkiksi grillimakkaroiden mielenkiintoista historiaa.

Kerroimme keskiviikkona, että makkara on suomalaisille edelleen tärkein grilliherkku. HK Scanin virtuaalisessa lehdistötilaisuudessa selvisi, että suomalaiset ahmivat keskimäärin peräti seitsemän makkarapakettia vuodessa henkeä kohden. Yhteensä makkaraa erityisesti kesäisin valtavat määrät: peräti 60 miljooaa pakettia.

– Kesäjaksolla eli touko-elokuussa myydään 52 prosenttia vuoden grillimakkaroista. Kesällä syödään yli 21 miljoonaa kiloa makkaraa ja se on aika paljon se. Suurin myyntikuukausi on kesäkuu eli juhannus luonnollisesti tekee sinne roiman piikin, kertoo HK:n lihavalmisteista vastaava Marika Rikkonen.

Muistatko vielä makkaroiden jaottelun?

Makkara rantautui aikoinaan ensimmäiseksi Länsi-Suomeen, Itä-Suomessa makkarakulttuuri oli selkeästi niukempaa. Köyhä kansa muokkasi saksalaisesta makkarakulttuurista omansa: makkaroihin laitettiin halvat ruhonosat sekä elimet ja massaa jatkettiin esimerkiksi ryyneillä.

Hieman edistyneemmissä makkaroissa oli lihaa ja ne laitettiin suolattuna puupyttyyn. Näin valmistui esimerkiksi länsisuomalainen laukkamakkara. Laukkamakkara sisälsi ryynejä tai perunaa sekä sianlihaa. Laukka tarkoittaa suolavettä, jossa laukkamakkarat oli ennen tapana säilyttää

Tehdasmainen makkaranteko alkoi Helsingissä vuonna 1862. Makkara oli ensin vain kaupunkilaisten herkkua, koska kylmälaitteisto ei ollut yleistä Suomessa. Sodan aiheuttama lihapula ja säännöstely loivat makkaroihin ihan uudenlaisen merkinnän: makkarat jaoteltiin A- ja B-luokkiin. Makkaroihin alettiin lisätä enemmän maito- ja perunajauhoja ja lihaisamman makkaran tunsi A-luokan merkinnästä. 

A-luokan makkaran ehtona oli vähintään 63 prosentin pitoisuus lihaa ja lihaan verrattavia valmistusaineita. Lihan lisäksi valmistusaineeksi hyväksyttiin kieli, sydän ja maksa sekä silava ja muu rasvakudos. Kamaraa tai siipikarjan nahkaa sai käyttää enintään kuusi prosenttia. Tärkkelystä tai perunaa ei saanut käyttää.

Merkintä B-luokasta poistui Suomessa vuonna 1997 ja A-luokasta vuonna 2012. Käytäntö koettiin vanhaksi ja aika oli ajanut sen ohi. Lait yhtenäistettiin EU:n kanssa.

Makkarabuumi alkoi 1970-luvulla

Makkarabuumi iski Suomeen toden teolla 1970-luvulla. Siihen asti makkaroita oli pakattu käsin, mutta vakuumilaitteiston yleistyessä lisääntyi myös kauppojen makkaravalikoima. Vuonna 1967 HK lanseerasi ensimmäistä kertaa Camping -sarjansa ja vuonna 1976 Kabanossi-makkarat. Niistä kasvoi nopeasti lihatalon suuret makkarabrändit ja samalla grillauskulttuuri alkoi kehittyä voimakkaasti.

 – Vasta 1990-luvun puolella alkoi ilottelu makumaailmoilla ja kehiteltiin maustettuja makkaroita, kuten juustomakkaraa. Sitten 2000-luvulla tulivat lihaisat makkarat ja tapahtui grillauksen kasvuräjähdys, Marika Rikkonen kertaa makkarabuumin historiaa.


***

Video

Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja