Resepti vaihtui radikaalisti, suosio säilyi – tässäkö HK:n Sinisen menestyksen salaisuus?

Lenkkimakkara HK Sininen
Monilla suomalaisilla on lapsuudenmuistoja lenkkimakkarasta. Lehtikuva

S-ryhmä julkaisi lokakuun alussa suomalaisen ruokakulttuurin yli 400-sivuisen suurteoksen, Ruoka-Kalevalan. Tuore teos on oodi suomalaiselle ruoalle ja suomalaisten rakkaimmille makumuistoille.

S-ryhmän, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Marttaliiton toukokuussa 2016 käynnistämä jättihanke toteutettiin yhdessä suomalaisten kanssa. Ruokakalevala.fi-sivuston ja Marttojen keräyksen tuloksena saatiin taltioitua tuhansittain suomalaisten rakkaimpia makumuistoja.

"Kun olin pieni, äiti paistoi lauantaina saunan jälkeen makkarakuppeja paistinpannulla, ja siihen päälle paistettua sipulia. Nyt kun olen itse äiti, olen tehnyt tyttärelleni samoja makkarakuppeja."

Teoksessa muistellaan muun muassa legendaarisen makkaran, HK:n Sinisen Suomen valloitusta. Miten tästä makkarasta nousi Suomessa ilmiö?

Suomi-makkara edelsi HK:n Sinistä

Tiesitkö, että vielä 1950-luvulla makkara oli itse asiassa kalliimpaa kuin liha? Yksi muita edullisempi makkara oli kuitenkin suomalaisille tarjolla: Suomi-makkara. Se valmistui halvemmista ruhonosista ja makkara saikin lempinimekseen hampparinväärä, jätkänmakkara ja halpamakkara. Suomi-makkaraa voidaan pitää HK:n sinisen esi-isänä.

HK:n Sinisen markkinoille tulon mahdollisti tekniset innovaatiot ja kaupungistuminen. Kylmälaitteet yleistyivät, luonnonsuoli korvattiin keinokuorella ja makkaran hinta saatiin näin alhaisemmaksi. Suomalaiset muuttivat entistä enemmän kaupunkeihin ja keksivät uusia ruoanlaittorituaaleja, kuten saunamakkaran. 

"Lapsuudessani odotin aina innolla sunnuntai-iltoja, sillä se tarkoitti saunamakkaraa perheen kanssa. Ensin lämmitettiin sauna ja sitten oli aika hakea HK:n Sininen lenkkipaketti ja asetella makkarat kiikkerälle saunalautaselle. Saunassa lautanen sitten kiinnitettiin kiukaan yllä roikkuvaan ketjuun ja makkaroiden annettiin paistua löylyissä. "

Ruoka-Kalevalan mukaan HK:n Sinisen menestyksen salaisuus saattaa piillä elintarvikeasetuksessa. Uusi asetus edellytti, että makkarapakkauksesta tuli löytyä tieto valmistajasta ja tuotteen laadusta. Koska HK:n lenkkimakkarat myytiin usein irtotavarana kaupan paperisessa pussissa, leima lyötiin makkaran keinokuoreen.

HK:n Siniseen lyötiin leima mustikasta tehdyllä väriaineella: "lenkkimakkara". HK:n Punaisessa sen sijaan luki "kiuasmakkara". Kun tämä merkintä otettiin käyttöön, Sinisen ja Punainen nousivat ilmiöksi Suomessa. HK:n Sininen lanseerattiin vuonna 1963 ja vuonna 1980 se oli noussut Suomen suosituimmaksi lenkkimakkaraksi. 

HK:n Sinisen resepti muuttui

​​​​​​​HK:n Sinisen resepti ei ole pysynyt täysin samana alusta saakka. Alun perin Sinisessä käytettiin nimittäin pääosin naudanlihaa. Suomessa oli 1960-luvulla Ruoka-Kalevalan mukaan myös paljon hevosia, joita myös käytettiin lenkkimakkaran raaka-aineena.

Kun maatalouspolitiikka alkoi suosia sikataloutta, HK:n Sinisen pääraaka-aineeksi vaihtui sianliha.  Vanhojen makkaramestarien mielestä sianliha ei sopinut makkaraan, mutta suomalaisille se on kuitenkin kelvannut. 

Lähde: Ruoka-Kalevala - eli makumuistoja Suomesta (SKS 2017)

***


Lue myös:

    Parhaat ruokaohjelmat