Mainos

Tiedätkö sinä totuuden? Suomalaisilla on aivan väärä käsitys siitä, mitä lohta he syövät: "Mielikuvaharha"

Suomen Kalankasvattajaliitto ry:n mukaan miltei puolet suomalaisista ei tiedä Norjan merilohen olevan kasvatettua kalaa. Myös muut kalatermit menevät suurimmalta osalta sekaisin.

Miten lohi pitäisi paistaa? Katso videolta Kari Aihisen ohjeet.

MTV Uutisten Makuja-ruokasivuilla on jo aiemmin kerrottu suomalaisten kalaostotottumuksista. Suurin osa valitsee edelleen kalatiskillä lohta, ja usein kyse on ulkomaisesta kalasta.

Vielä 30 vuotta sitten Suomessa kasvatettiin vuosittain 20 miljoonaa kiloa kalaa. Nyt määrä on 12–14 miljoonaa kiloa, ja se on pääasiassa kirjolohta. Suomeen tuodaan joka päivä keskimäärin miljoonalla eurolla enemmän kalaa kuin viedään. 

Merilohi, Norjan lohi ja Jäämeren lohi ovat todellisuudessa markkinointitermejä

Nyt Suomen Kalankasvattajat ry muistuttaa siitä, että kaupoissa on todellisuudessa tarjolla vain kaksi lohivaihtoehtoa: lohi ja kirjolohi. Kumpikin tarjolla oleva laji on miltei poikkeuksetta kasvatettua kalaa.

Lohta kuitenkin markkinoidaan muun muassa termeillä merilohi, Norjan lohi ja Jäämeren lohi. Nämä ovat yhdistyksen mukaan vääristäneet suomalaisten käsityksen siitä, mitä he syövät. Kaikki nämä nimitykset ovat vain markkinointitermejä kasvatetulle norjalaiselle lohelle.

Jopa 90 prosenttia suomalaisista luulee, että merilohi on kalalaji. 79 prosenttia luulee samaa Norjan lohesta, 76 prosenttia Norjan merilohesta ja 75 prosenttia Jäämeren lohesta, vaikka sellaisia kaloja ei ole erillisinä lajeina olemassa. Kaikki nuo ovat kasvatettua lohta. Luvut perustuvat tutkimusyhtiö Bilendin lokakuussa 2020 toteuttamaan kyselytutkimukseen, johon vastasi yhteensä 1000 18–75-vuotiasta suomalaista.

–  Luonnonvaraiset lohikannat järvissä, Itämerellä ja Jäämerellä on luokiteltu uhanalaisiksi tai vaarantuneiksi ja niiden pyyntiä rajoitetaan kalastuskiintiöillä. Tämän vuoksi luonnonvarainen lohi on myyntitiskissä harvinaisuus, Suomen Kalankasvattajat ry:n tiedotteessa todetaan.

Kalatiskin termit luovatkin yhdistyksen mukaan väärää mielikuvaa kalalajeista ja ruokakalojen alkuperästä.

– Merilohena ja Jäämeren lohena markkinoitua lohta luullaan herkästi villikalaksi. Todellisuudessa valtaosa Suomessa myytävästä ruokakalasta on ulkomailla, lähinnä Norjassa kasvatettua lohta, Irja Skytén-Suominen Suomen kalankasvattajaliitosta kertoo.

 Tutkimusten mukaan 86 prosenttia suomalaisista haluaisi syödä enemmän kotimaista kalaa.

– Mielikuvaharha vaikuttaa osaltaan siihen, että ihmiset eivät osaa vaatia norjalaisen kasvatetun kalan tilalle kotimaista. Kalaa syödään yhä enemmän ja enemmän, mutta kotimaisen kalan osuus kutistuu. Yli 80 prosenttia suomalaisten kaupasta ostamasta kalasta on tuontikalaa, Skytén-Suominen sanoo.

Tiesitkö tätä kirjolohesta?

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, etä kirjolohi-nimitys on presidentti Urho Kekkosen 1960-luvulla keksimä. Sitä ennen kala tunnettiin sateenkaarirautuna.

– Yli 70 prosenttia suomalaisista tietää, että ruokakaupoissa myytävä kirjolohi on kasvatettua. On ehdottomasti hyvä, että ihmiset tietävät, mitä syövät. Mutta toki on ristiriitaista, että samalla ulkomaisen lohen kuvitellaan tulevan Suomeen jostain norjalaisen kalastajan pyydyksestä, Skytén-Suominen toteaa.

Lohi ja kirjolohi ovat eri kalalajeja – ne eivät itse asiassa ole edes sukua toisilleen. Lohi eli tieteelliseltä nimeltään salmo salar on alun perin Pohjois-Atlantilta kotoisin oleva kala. Suurin osa Suomessa myytävästä lohesta on kasvatettua tuontikalaa. Kirjolohi, oncorhynchus mykiss, puolestaan on kotoisin Tyyneltämereltä. Se on Suomen tärkein viljelykala. 

Kirjolohi on pienempi, lohi isompi. Kirjolohi on värikkäämpi, eritoten kyljestään. Lohen liha on rasvaisempaa kuin kirjolohen. Kirjolohessa taas on proteiinia enemmän kuin lohessa. Kirjolohen liha on usein myös hieman kiinteämpää.

Kasvatetusta lohesta käytetään yleisesti nimitystä merilohi, joka saa sen kuulostamaan kasvatustaustastaan huolimatta luonnosta pyydetyltä lohelta.

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja