Pro Kala ry muistuttaa, että kasvatettu kirjolohi on ympäristön kannalta kestävä valinta.
Video: MTV testasi uuden suomalaisen hittisäilykkeen, joka viedään nyt käsistä: Maistuuko paremmalta kuin tonnikala?
Monelle kotikokille ruoan ympäristöystävällisyys on tärkeä kriteeri ateriaa suunnitellessa. Pro Kala ry muistuttaa, että kasvatetun kirjolohen kohdalla ei tarvitse huolehtia: kalankasvatus on Suomessa ottanut ympäristöasiat vakavasti, ja kasvatuksen ympäristökuormitus onkin saatu todella alhaiseksi.
– Kirjolohta on kasvatettu Suomessa jo lähes viisikymmentä vuotta. Virheellinen käsitys kasvatuslaitosten ympäristövaikutuksista elää edelleen. Jos tarkastellaan esimerkiksi Itämeren kuormitusta, kalankasvatuksen osuus siitä on vain alle kaksi prosenttia. Kehittynyt tekniikka, moderni rehu, tiukka ympäristölainsäädäntö ja lupajärjestelmä pitävät huolen siitä, että kasvatetun kirjolohen ympäristövaikutukset pysyvät vähäisinä, yhdistyksestä muistutetaan.
Myös eri eläinproteiinien hiilijalanjälkeä vertailtaessa kirjolohi pärjää hienosti. Sen hiilijalanjälki on pienempi kuin esimerkiksi naudan, sian ja broilerin.
Mitä eroa on lohella ja kirjolohella?
Lohi ja kirjolohi ovat eri kalalajeja – ne eivät itse asiassa ole edes sukua toisilleen. Lohi eli tieteelliseltä nimeltään salmo salar on alun perin Pohjois-Atlantilta kotoisin oleva kala. Suurin osa Suomessa myytävästä lohesta on kasvatettua tuontikalaa. Kirjolohi, oncorhynchus mykiss, puolestaan on kotoisin Tyyneltämereltä. Se on Suomen tärkein viljelykala.
Kaupassa myytävä kirjolohi onkin usein kotimaassa kasvatettua ja sitä syödään kotimaisista kaloista eniten Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan.