Mainos

Tiedätkö sinä totuuden ostamastasi kalasta? Yli puolet suomalaisista luulee oleellisen asian väärin: "Käytännössä moni ei syödessään tiedä"

Tiedätkö sinä, onko ostamasi kala kotimaista vai ei? Kalaneuvos Oy:n teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät ole kovin kärryillä syömänsä kalan alkuperästä.

Videolla Kari Aihinen opastaa, miten lohi paistetaan oikein. 

Suomalaiset syövät nykyään kalaa kaksi kertaa enemmän kuin 1990-luvun alussa. Kalan määrä lautasilla kasvoi tasaisesti myös 2010-luvulla. Kuitenkin suomalaisen kasvatetun kalan omavaraisuusaste on alle 15 prosenttia. Tätä suomalaiset eivät tiedä.

Kalaneuvos Oy:n teettämän tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista luulee kotimaisen kasvatetun kalan omavaraisuusasteen olevan vähintään 60 prosenttia. Vain seitsemän prosenttia kansasta arvioi, Suomessa myynnissä olevan kasvatetun kalan osuuden oikein. Tutkimuksen toteutti toukokuussa 2020 Innolink Research ja siihen vastasi 1200 suomalaista.

Kalan kasvatus Suomessa lähes puolittunut 30 vuodessa

Vielä 30 vuotta sitten Suomessa kasvatettiin vuosittain 20 miljoonaa kiloa kalaa. Nyt määrä on 12–14 miljoonaa kiloa, ja se on pääasiassa kirjolohta. Suomeen tuodaan joka päivä keskimäärin miljoonalla eurolla enemmän kalaa kuin viedään.  

– Käytännössä moni suomalainen ei kalaa syödessään tiedä syövänsä ulkomaalaista tuontitavaraa. Totuus on, että alle 20 prosenttia suomalaisten syömästä kalasta on kotimaista. Kalan käyttö lisääntyy jatkuvasti, mutta kotimaisen kalan syöminen vähenee. Tilanne on absurdi. Etenkin, kun huomioi, että meillä on paljon hyviä kalankasvatuspaikkoja, suomalaisen kalanjalostajan Kalaneuvoksen varatoimitusjohtaja Toni Hukkanen sanoo.

Hukkasen mukaan suomalainen kalankasvatusala on ajautumassa kriisiin. Hän painottaa, että tuontikala on syrjäyttänyt kotimaisen kalan suomalaisten lautaselta, omavaraisuusaste on jo hälyttävän alhainen ja kotimaisesta kalasta tulee olemaan pulaa tulevaisuudessa.

– Suurin syy tähän on se, että kalankasvatuslupia ei ole juuri myönnetty ja vanhoja lupia pienennetään, kun niitä uusitaan. Positiivista on se, että ongelmaan on selkeä ratkaisu: kalankasvatusluvan saamisen helpottaminen, kuten hallitusohjelmassakin lausutaan, Hukkanen jatkaa.

"Kotimaiselle kalalle olisi menekkiä paljon enemmän"

Kyse ei ole siitä, etteivätkö suomalaiset haluaisi syödä kotimaista kalaa. Kalaneuvoksen viime vuonna teettämässä tutkimuksessa selvisi, että jopa 86 prosenttia suomalaisista söisivät sitä mieluusti enemmän.

S-ryhmän myydyimmät kotimaiset kalatuotteet:

Kirjolohi
Muikku
Silakka      
Kuha
Siika
Ahven
Hauki
Nieriä
Made
Lahna

– Lähes 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kotimaista kalankasvatusta tulisi lisätä. Ja vain neljä prosenttia ajattelee, että sitä olisi syytä vähentää. Loput pitäisivät nykyisellään. Kotimainen valmistus on kolmanneksi tärkein valintakriteeri kalaruokaa ostettaessa. Kotimaiselle kalalle olisi menekkiä paljon enemmän kuin nykyisillä kasvatusluvilla kyetään tarjoamaan, Hukkanen kertoo.

Tärkein kriteeri kalaa ostettaessa on maku ja toiseksi tärkein hinta. Kotimainen kala on elintarvikekaupassa keskimäärin huomattavasti ulkomaista kalaa hintavampaa. Siinäkin suurin tekijä on kasvatuksen vähäisyys. Kun kasvatuslupia ja kasvattajia olisi enemmän, tuotantovolyymit nousisivat ja kotimainen, kasvatettu kala tulisi Hukkasen mukaan kilpailukykyisemmäksi.

Jo helmikuussa uutisoitiin S-ryhmän kaupoissa näkyneestä kalabuumista. Toukokuussa S-ryhmä tiedotti, että suomalaisten lautasille on myyty peräti yli miljoona kiloa enemmän tuoretta kalaa kuluneen vuoden aikana. Kalan kysyntä on siis todella kovaa. 

Koronakriisi vaikuttaa kalan hintaan 

Yle Uutiset kertoi toukokuussa, että kalamarkkinat ovat tällä hetkellä sekasorrossa koronakriisin vuoksi. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jari Setälä totesi, että norjalaisen lohen hinta on nyt noin 30 prosenttia alhaisempi kuin viime vuosina samaan aikaan vuodesta. 

– Lohen kysynnän vähentyminen on synnyttänyt ylitarjontatilanteen ja sitä kautta lohen hinta on laskenut ja se vaikuttaa meillä suoraan kotimaisen kasvatetun kirjolohen ja epäsuorasti myös luonnonkalan hintaan, Setälä sanoi Ylen haastattelussa.

Kalaneuvoksen Toni Hukkanen muistuttaa, että vaikka kalaravinto ei virallisesti kuulu huoltovarmuuden piiriin on kalaravinnon omavaraisuus nähtävissä huoltovarmuustekijäksi. Kun Suomen kasvatetun kalan omavaraisuusaste on alle 15 prosenttia, maa on tältä osin käytännössä valmistautumaton kriisiaikaan. 

– Kriisitilanteessa korostuu sen tärkeys, mitä meiltä löytyy omasta takaa. Mutta jos meidän valmiutemme kalaluonnonvaran hyödyntämiseen ovat nykyisellä tasolla, emme saa siitä paljon irti, Hukkanen tiivistää.

Lähde: Aalloilta ateriaksi

Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja