Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että syöt todennäköisesti vuodessa kymmeniä kiloja soijaa tietämättäsi?
WWF:n mukaan jokainen EU-kansalainen kuluttaa keskimäärin 61 kiloa soijaa vuodessa. Suurin osa soijasta päätyy ruokapöytiimme lihan ja kananmunien kautta, niin sanotun piilosoijan muodossa.
Kananrinnan tuotantoon käytetään 109 grammaa soijaa
Soijaa ei löydy vain kasvissyöjien lautasilta, sillä 75 prosenttia kaikesta tuotetusta soijasta käytetään eläinten rehuksi. Esimerkiksi sadan gramman kananrinnan tuotantoon käytetään peräti 109 grammaa soijaa. 55 grammaa painavan kananmunan tuotantoon puolestaan kuluu 35 grammaa soijaa.
Lihan ja kananmunien tuotantoon käytetty soija on niin sanottua piilosoijaa, joka ei suoraan näy kanaa tai kananmunia ostavalle kuluttajalle. Soijan lisäksi eläintuotannossa kuluu huomattava määrä muuta rehuviljaa.
– Suomalainenkin sika ja kana kasvavat merkittävissä määrin soijan voimalla. Läheskään aina soijan alkuperästä ei ole tietoa. Lihan ja kananmunien kautta tavalliset suomalaiset haukkaavat monien yllätykseksi palasen sademetsää, kertoo WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula kertoo.
Soijan tuotanto on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen 50 vuoden aikana, ja sillä on ollut merkittäviä ympäristövaikutuksia erityisesti Etelä-Amerikassa. Soijan tuotanto aiheuttaa pahimmillaan metsäkatoa ja eroosiota sekä heikentää luonnon monimuotoisuutta.
– Suomessa lihan ja kananmunien tuottajat, elintarviketeollisuus ja kauppa ovat ottaneet ensimmäisiä askeleita kohti soijan vastuullisen tuotannon varmistamista, mutta paljon on vielä töitä edessä. Kuluttaja kannustaa parhaiten tätä kehitystä tiedustelemalla aktiivisesti tuottajilta, elintarviketeollisuudelta ja kaupalta soijan alkuperästä ja tuotanto-olosuhteista. RTRS-sertifioitu soija on suositeltava ratkaisu, sanoo Nikula.