Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista viisi tarjoaa koululaisille liikaa punaista lihaa, sanoo WWF.
Maailman luonnonsäätiö WWF:n selvityksen mukaan koululaiset syövät suosituksia enemmän punaista lihaa Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Tamperella ja Vantaalla.
Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Kouvolassa ja Turussa lihan määrä on sen sijaan ravintosuositusten mukainen.
Suositusten mukaan koululounaan tulisi kattaa noin yksi kolmasosa oppilaan päivittäisestä energian tarpeesta.
WWF:n selvityksen lähtökohtana oli, että myös noin yksi kolmasosa päivittäisestä lihan kulutuksesta tulee kouluruokailusta.
Viiden arkilounaan aikana nautitun punaisen lihan määrän pitäisi pysyä alle 120 gramman oppilasta kohden, jotta viikkotasolla kulutus ei ylittäisi ravitsemussuositusta. Kyselyyn vastanneissa kaupungeissa viikoittain tarjottavan lihan määrä vaihteli 76 ja 135 gramman välillä.
Lihaa syödään liikaa myös kotona
Suomalaiset ravitsemussuositukset suosittelevat punaisen lihan ja lihavalmisteiden maksimikulutukseksi 500 grammaa viikossa.
WWF:n mukaan todellisuudessa lihaa kulutetaan kuitenkin keskimäärin vähintään 30 prosenttia enemmän.
Tämä viittaa siihen, että koululaiset syövät liikaa lihaa myös kotioloissa, minkä vuoksi olisi entistä tärkeämpää pitää lihan kulutus kouluissa suosituksia matalammalla tasolla.
Lihantuotanto rasittaa ympäristöä
Ruoantuotanto aiheuttaa noin 20 prosenttia ihmistoiminnan ilmastovaikutuksista ja on ylivoimaisesti suurin maankäytön muoto: noin kolmasosa tuottavasta maa-alasta on maatalouden käytössä.
Maatalouden laajentuminen taas on suurimpia metsäkadon aiheuttajia. Lisäksi maatalous vastaa maailmanlaajuisesti noin 70 prosentista makean veden kulutuksesta.
WWF:n mukaan merkittävä osuus ruoan ympäristövaikutuksista liittyy eläinperäisen ruoan tuotantoon.
– Lihan, kananmunien ja maitotuotteiden tuotantoon tarvitaan aina myös kasvikunnan tuotteiden kasvatusta rehua varten. Kasvisruoalla voidaan ruokkia suurempi määrä ihmisiä pienemmillä ympäristövaikutuksilla eläinperäisiin tuotteisiin verrattuna, sanoo ohjelmapäällikkö Jussi Nikula WWF:n tiedotteessa.
Vuonna 2014 julkaistuissa ravitsemussuosituksissa ympäristövaikutukset on huomioitu ensimmäistä kertaa. Suositusten tavoitteena on terveyttä edistävä ja samalla mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittava ruokavalio.