Ruisleipäsi ei ehkä ole sitä mitä luulet – tiesitkö tätä?

Rukiin omavaraisuusaste Suomessa oli sata prosenttia viimeksi vuonna 1992, eikä ruisleipä siksi olekaan niin suomalaista kuin ensi-istumalta saattaisi tulla ajatelleeksi. Ruista tuodaan Suomeen Baltian maista, Puolasta ja Ruotsista.

Rukiin viljely on kuitenkin lisääntynyt viime vuosina, ja tällä hetkellä ruista on kylvössä enemmän kuin kertaakaan menneenä vuosikymmenenä.

– Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ei kertaakaan ole ollut näin korkeaa pinta-alaa ruiskylvössä. Koko ketju on sitoutunut, ja ruisviljelykenttään on saatu ruisbuumi, kun viljelijät ovat kertoneet omista onnistumisistaan ja saaneet muita viljelijöitä mukaan, kertoo Fazer Leipomoiden tuotekehitysjohtaja Heli Anttila.

Myös uusilla hybridilajikkeilla on Anttilan mukaan iso merkitys lisääntyneeseen viljelyyn.

– Rukiin viljely on haastavampaa ja riskialttiimpaa kuin muiden viljojen. Onnistuminen vaatii taitoa, tietoa ja sitkeyttä.

Suomessa omat haasteensa rukiin viljelyyn tuovat kylmät talvet. Lajikehityksen tavoitteena on saada vilja kestämään paremmin talviolosuhteita ja tehdä viljelystä riskittömämpää.

Rukiin viljelyä edistää Suomessa Fazer Leipomoiden, Fazer Myllyn ja Boreal Kasvinjalostus Oy:n vuonna 2011 perustama Pro Ruis -yhdistys, jonka tavoitteena on parantaa rukiin viljelyn edellytyksiä ja lisätä rukiin suosiota niin viljelijöiden kuin kuluttajienkin keskuudessa.

Tuuli Lindgren, tuuli.lindgren@mtv.fi